Hemifakiaalinen mikrosomia Suomessa
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Hemifakiaalinen mikrosomia (HFM) on toiseksi yleisin leukojen alueen kehityshäiriö huuli- ja/tai suulakihalkioiden jälkeen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida HFM:n esiintymistä Suomessa. Lisäksi keskityimme erityisesti HFM-potilailla esiintyviin suun ja kasvojen alueen kehityshäiriöihin ja poikkeamiin sekä HFM:n esiintyvyydessä mahdollisesti ilmeneviin eroihin sekä eri ikäryhmien ja sukupuolten välillä, että alueellisesti. Suomessa ei ole aiemmin raportoitu edellä mainituista asioista.
Rekisteritiedot tutkimusta varten poimittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) Epämuodostuma- ja Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekistereistä. Tutkimusajanjaksoksi määriteltiin 1988-2013. Tältä ajalta rekisteristä löytyi yhteensä 156 potilasta, joilla oli diagnosoitu HFM joko yksittäisenä kehityshäiriönä tai yhdessä huuli- ja /tai suulakihalkion kanssa. Sukupuolten välisiä, alueellisia ja ikäluokkakohtaisia eroja HFM:n esiintymisessä analysoitiin ristiintaulukoimalla sekä käyttäen khiin neliötestiä ja Fisherin tarkkaa testiä tai uskottavuusosamäärätestiä, jos khiin neliötestin oletukset eivät toteutuneet.
Valitulla tutkimusajanjaksolla (26 vuotta) HFM-potilaita oli ilmoitettu Epämuodostumarekisteriin vähemmän, kuin julkaistujen tutkimusten perusteella olisi ollut odotettavissa. Yleisimpiä suun ja kasvojen alueen poikkeavuuksia HFM-potilailla olivat erityisesti erilaiset korvan poikkeamat kuten keski- ja sisäkorvan ongelmat, ylimääräiset ihopoimut (”minikorvalehdet”) ja korvan pienikokoisuus. Erilaisia halkioita esiintyi HFM-naisilla tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin miehillä (p=0,015)
Tulokset tukevat tutkimushypoteesia, ettei HFM:n esiintyvyydessä Suomessa ole eroja sukupuolten tai ikäluokkien välillä.