Siirtohinnoittelun vaikutukset yrityksille
Wirtavuori, Elina (2019-05-20)
Siirtohinnoittelun vaikutukset yrityksille
Wirtavuori, Elina
(20.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052216692
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052216692
Tiivistelmä
Siirtohinnoittelu on tällä hetkellä yksi merkittävimmistä verotuksellisista aiheista. Konsernin yksiköiden välinen kaupankäynti muodostaa maailmanlaajuisesti suuren osuuden yritysten liikevaihdosta. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia mitä hyötyjä konserniyritykset näkevät siirtohinnoittelussa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää mitä siirtohinnoittelumenetelmiä yritykset käyttävät ja miksi kyseinen menetelmä on valittu. Markkinaehtoisuuden määrittäminen on yksi tärkeimmistä siirtohinnoittelun tavoitteista. Siirtohintojen markkinaehtoisuus saavutetaan yhden tai useamman siirtohinnoittelumenetelmän avulla. Tutkimuksen tavoitteen saavuttamiseksi asetettiin seuraavat kysymykset; millaisia siirtohinnoittelumenetelmiä yritykset käyttävät, miksi yritykset ovat valinneet juuri kyseisen menetelmän ja mitä hyötyjä tai riskejä konserniyritykset näkevät siirtohinnoittelussa. Tutkimus toteutettiin toiminta-analyyttisellä tutkimusotteella, käyttäen empiiriaosuuteen teemahaastattelua. Tutkimusaineisto koostui laskentatoimea, verotusta ja siirtohinnoittelua käsittelevistä kirjoista, laeista ja verkkoaineistoista. Empiiriaosuuteen haastateltiin viittä eri konserniyritystä ja yhtä siirtohinnoitteluun erikoistunutta veroasiantuntijaa.
Siirtohinnoittelun päärunko tulee OECD:n määrittelemistä siirtohinnoitteluperiaatteista, joita jo suurin osa maailman maista noudattaa. Näiden yhteisten pelisääntöjen myötä siirtohinnoittelu selkeytyy ja väärinkäytökset vähenevät niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Menetelmien osalta havaittiin, että empiiriaosuuten valitut yritykset käyttävät pääosin markkinahintavertailumenetelmää eli CUP:ia, joka on OECD:n suosittelema menetelmä. Toinen menetelmä, joka nousi selvästi esille, oli liiketoiminettomarginaalimenetelmä eli TNMM. Huolimatta OECD:n suosituksista, tämä menetelmä on käytännössä maailman eniten käytetty. Siirtohinnoittelun hyödyistä yrityksille tutkielman myötä saatiin selville vain vähän. Pääosin yritykset näkivät siirtohinnoittelun hyvänä osana yritystään. Siirtohinnoittelun myötä yritykset pystyvät todentamaan, että oikeat tulot menevät oikeaan yksikköön, siirtohinnoittelun tuomat riskit verotuksen osalta huolettivat yrityksiä jonkin verran.
Siirtohinnoittelun päärunko tulee OECD:n määrittelemistä siirtohinnoitteluperiaatteista, joita jo suurin osa maailman maista noudattaa. Näiden yhteisten pelisääntöjen myötä siirtohinnoittelu selkeytyy ja väärinkäytökset vähenevät niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Menetelmien osalta havaittiin, että empiiriaosuuten valitut yritykset käyttävät pääosin markkinahintavertailumenetelmää eli CUP:ia, joka on OECD:n suosittelema menetelmä. Toinen menetelmä, joka nousi selvästi esille, oli liiketoiminettomarginaalimenetelmä eli TNMM. Huolimatta OECD:n suosituksista, tämä menetelmä on käytännössä maailman eniten käytetty. Siirtohinnoittelun hyödyistä yrityksille tutkielman myötä saatiin selville vain vähän. Pääosin yritykset näkivät siirtohinnoittelun hyvänä osana yritystään. Siirtohinnoittelun myötä yritykset pystyvät todentamaan, että oikeat tulot menevät oikeaan yksikköön, siirtohinnoittelun tuomat riskit verotuksen osalta huolettivat yrityksiä jonkin verran.