Kunnan toimintojen yhtiöittäminen liiketoimintasiirtona : veroseuraamukset ja verosuunnittelu
Jokinen, Tuomas (2019-05-15)
Kunnan toimintojen yhtiöittäminen liiketoimintasiirtona : veroseuraamukset ja verosuunnittelu
(15.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052316847
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052316847
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee elinkeinoverolain mukaisena liiketoimintasiirtona toteutettavia kunnan toimintojen yhtiöittämisiä. Kuntalakiin säädetyn yhtiöittämisvelvollisuuden myötä kuntien tuli yhtiöittää kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittamansa toiminnot osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön muotoon laissa säädettyjen määräaikojen puitteissa. Yhtiöittämisvelvollisuuden lisäksi kunnat ovat yhtiöittäneet toimintojaan oma-aloitteisesti muun muassa toivottujen taloudellisten säästöjen toivossa.
Elinkeinoverolaissa säädetty liiketoimintasiirto on eräs kuntien käyttämä yhtiöittämisen toteuttamistapa. Järjestelyn verotuksellisena hyötynä on se, että kunta voi liiketoimintasiirtoa hyödyntämällä yhtiöittää toimintansa täysin veroneutraalisti. Toisaalta liiketoimintasiirtosäännöksen soveltuminen kunnan toimintojen yhtiöittämisiin on aiheuttanut tulkinnanvaraisuutta ja lisäksi elinkeinoverolaissa liiketoimintasiirrolle asetetut edellytykset ja niiden tulkinnallisuus tekevät liiketoimintasiirron hyödyntämisestä kunnan kannalta osittain haasteellisen yhtiöittämistavan.
Tutkielma tarjoaa voimassa olevaa oikeutta systematisoivan esityksen, jonka tarkoituksena on havainnollistaa kunnan liiketoimintasiirtona toteutettavien yhtiöittämisten tulkinnallisesti epäselviä kohtia. Tämän lisäksi tutkielma tarjoaa katsauksen vuonna 2019 voimaan astuvan tulolähdejaon muutoksen vaikutuksesta kunnan toimintojen yhtiöittämisen kannalta.
Tutkielmassa todetun mukaisesti vallitsevan oikeuskäytännön perusteella kuntien ei ole mahdollista yhtiöittää elinkeinoverolain mukaisena liiketoimintasiirtona tuloverolain mukaan verotettavia toimintojaan, mutta sen sijaan kunnan elinkeinotoimintojen yhtiöittämisiin säännös soveltuu, mikäli yhtiöittäminen täyttää muut elinkeinoverolaissa liiketoimintasiirrolle asetetut edellytykset. Tämän lisäksi tutkielmassa on todettu, että kunnan ja sen tytäryhtiöiden muodostaman kuntakonsernin on mahdollista hyödyntää konserniavustuslain mukaista konserniavustusta ja elinkeinoverolain mukaista korkomenojen vähennysoikeutta kokonaisverorasituksen optimoinnissa.
Tutkielman käsittelyn kannalta yhtenä tärkeimmistä lähteistä on Markku Järvenojan (2014) artikkeli Kuntien toiminnan yhtiöittäminen ja liiketoimintasiirto, joka toimi alkusysäyksenä aiheesta innostumiselle. Tämän lisäksi Raimo Immosen (2015) teos Yritysjärjestelyt ja Sirkka Saarisen (2016) väitöskirja Osakeyhtiön jakaminen tuloverotuksessa ovat olleet tärkeitä lähteitä liiketoimintasiirtoa koskevan sääntelyn ja oikeustapausten systematisoinnissa.
Elinkeinoverolaissa säädetty liiketoimintasiirto on eräs kuntien käyttämä yhtiöittämisen toteuttamistapa. Järjestelyn verotuksellisena hyötynä on se, että kunta voi liiketoimintasiirtoa hyödyntämällä yhtiöittää toimintansa täysin veroneutraalisti. Toisaalta liiketoimintasiirtosäännöksen soveltuminen kunnan toimintojen yhtiöittämisiin on aiheuttanut tulkinnanvaraisuutta ja lisäksi elinkeinoverolaissa liiketoimintasiirrolle asetetut edellytykset ja niiden tulkinnallisuus tekevät liiketoimintasiirron hyödyntämisestä kunnan kannalta osittain haasteellisen yhtiöittämistavan.
Tutkielma tarjoaa voimassa olevaa oikeutta systematisoivan esityksen, jonka tarkoituksena on havainnollistaa kunnan liiketoimintasiirtona toteutettavien yhtiöittämisten tulkinnallisesti epäselviä kohtia. Tämän lisäksi tutkielma tarjoaa katsauksen vuonna 2019 voimaan astuvan tulolähdejaon muutoksen vaikutuksesta kunnan toimintojen yhtiöittämisen kannalta.
Tutkielmassa todetun mukaisesti vallitsevan oikeuskäytännön perusteella kuntien ei ole mahdollista yhtiöittää elinkeinoverolain mukaisena liiketoimintasiirtona tuloverolain mukaan verotettavia toimintojaan, mutta sen sijaan kunnan elinkeinotoimintojen yhtiöittämisiin säännös soveltuu, mikäli yhtiöittäminen täyttää muut elinkeinoverolaissa liiketoimintasiirrolle asetetut edellytykset. Tämän lisäksi tutkielmassa on todettu, että kunnan ja sen tytäryhtiöiden muodostaman kuntakonsernin on mahdollista hyödyntää konserniavustuslain mukaista konserniavustusta ja elinkeinoverolain mukaista korkomenojen vähennysoikeutta kokonaisverorasituksen optimoinnissa.
Tutkielman käsittelyn kannalta yhtenä tärkeimmistä lähteistä on Markku Järvenojan (2014) artikkeli Kuntien toiminnan yhtiöittäminen ja liiketoimintasiirto, joka toimi alkusysäyksenä aiheesta innostumiselle. Tämän lisäksi Raimo Immosen (2015) teos Yritysjärjestelyt ja Sirkka Saarisen (2016) väitöskirja Osakeyhtiön jakaminen tuloverotuksessa ovat olleet tärkeitä lähteitä liiketoimintasiirtoa koskevan sääntelyn ja oikeustapausten systematisoinnissa.