Suomen markkinoilla myytävien omega-3-ravintolisien hapettumisaste ja rasvahappopitoisuudet
Ahonen, Eija (2019-05-20)
Suomen markkinoilla myytävien omega-3-ravintolisien hapettumisaste ja rasvahappopitoisuudet
(20.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052316851
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052316851
Tiivistelmä
Työssä selvitettiin 49:n Suomessa myytävän omega-3-valmisteen hapettumisastetta ja rasvahappopitoisuuksia. Tutkittavat valmisteet olivat kala-, krilli- ja leväöljyjätuotteita kapseleina, nesteinä ja geelipaloina. Hapettuneisuusastetta tutkittiin teollisuuden perinteisesti käyttämien menetelmien (peroksidi- ja para-anisidiiniluku) lisäksi haihtuvien hapettumistuotteiden avulla SPME-GC-MS -menetelmällä. Rasvahappojen pitoisuudet määritettiin kaasukromatografisesti (GC-FID).
Ravintolisien hapettuneisuusasteelle ei ole Suomessa lainsäädännöllisiä raja-arvoja. Tuotteita valmistava teollisuus on kuitenkin sopinut vapaaehtoisesti noudatettavat raja-arvot hapettuneisuudesta kertoville peroksidi- ja para-anisidiiniluvuille. Tutkituissa valmisteissa peroksidiluku oli suositusta (< 5 meq/kg) suurempi 22,4 %:ssa valmisteista. Pääosin ylitys oli kuitenkin pieni, vain kolmella valmisteella peroksidiluku ylitti arvon 7 ja kahdella arvon 14. Valmisteissa yleisesti käytetyt aldehydirakenteiset aromiaineet häiritsivät öljyjen para-anisidiiniluvun määritystä sillä rasvojen hapettumistuotteiden lisäksi myös aromiaineet reagoivat määritysreagenssin kanssa. Määritys pystyttiin tekemään luotettavasti 25 tuotteelle. Niillä tulokset eivät ylittäneet suositusta (< 20). Haihtuvien hapettumistuotteiden analyysissä yksi tuote erottui muista suuremmalla hapettumistuotteiden määrällä. Kaiken kaikkiaan tuotteiden hapettumisaste oli kuitenkin matala.
Valmisteiden EPA:n ja DHA:n määrät vastasivat melko hyvin pakkaustiedoissa ilmoitettua määrää. DHA:n määrä oli ilmoitettua suurempi n. 33 % tuotteista, 80–100 % ilmoitetusta 56 % tuotteista ja alle 80 % ilmoitetusta 12 %:ssa tuotteista. Suurimmat erot ilmoitettuun verrattuna havaittiin joidenkin tuotteiden yhteenlasketussa omega-3-rasvahappojen määrässä.
Teollisuuden perinteisesti käyttämät menetelmät hapettumisasteen tutkimiseen soveltuvat huonosti para-anisidiiniluvun osalta aromatisoiduille öljyille sekä peroksidi- ja para-anisidiiniluvun osalta krilliöljyille. Haihtuvien hapettumistuotteiden analyysi nähtiin hyvänä täydentävänä keinona hapettumisen tutkimiseen. Sopivien haihtuvien hapettumisen merkkiaineiden löytämiseksi tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta.
Ravintolisien hapettuneisuusasteelle ei ole Suomessa lainsäädännöllisiä raja-arvoja. Tuotteita valmistava teollisuus on kuitenkin sopinut vapaaehtoisesti noudatettavat raja-arvot hapettuneisuudesta kertoville peroksidi- ja para-anisidiiniluvuille. Tutkituissa valmisteissa peroksidiluku oli suositusta (< 5 meq/kg) suurempi 22,4 %:ssa valmisteista. Pääosin ylitys oli kuitenkin pieni, vain kolmella valmisteella peroksidiluku ylitti arvon 7 ja kahdella arvon 14. Valmisteissa yleisesti käytetyt aldehydirakenteiset aromiaineet häiritsivät öljyjen para-anisidiiniluvun määritystä sillä rasvojen hapettumistuotteiden lisäksi myös aromiaineet reagoivat määritysreagenssin kanssa. Määritys pystyttiin tekemään luotettavasti 25 tuotteelle. Niillä tulokset eivät ylittäneet suositusta (< 20). Haihtuvien hapettumistuotteiden analyysissä yksi tuote erottui muista suuremmalla hapettumistuotteiden määrällä. Kaiken kaikkiaan tuotteiden hapettumisaste oli kuitenkin matala.
Valmisteiden EPA:n ja DHA:n määrät vastasivat melko hyvin pakkaustiedoissa ilmoitettua määrää. DHA:n määrä oli ilmoitettua suurempi n. 33 % tuotteista, 80–100 % ilmoitetusta 56 % tuotteista ja alle 80 % ilmoitetusta 12 %:ssa tuotteista. Suurimmat erot ilmoitettuun verrattuna havaittiin joidenkin tuotteiden yhteenlasketussa omega-3-rasvahappojen määrässä.
Teollisuuden perinteisesti käyttämät menetelmät hapettumisasteen tutkimiseen soveltuvat huonosti para-anisidiiniluvun osalta aromatisoiduille öljyille sekä peroksidi- ja para-anisidiiniluvun osalta krilliöljyille. Haihtuvien hapettumistuotteiden analyysi nähtiin hyvänä täydentävänä keinona hapettumisen tutkimiseen. Sopivien haihtuvien hapettumisen merkkiaineiden löytämiseksi tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta.