Tehoaako työkykyä ylläpitävä toiminta? : Tyky-toiminnan yhteys koettuun työhyvinvointiin Suomessa
Klasila, Isa-Emilia (2019-05-15)
15.05.2019
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052316850
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052316850
Tiivistelmä
Huoltosuhteen heikkenemisen myötä Suomessa tarvitaan yhä moninaisempia keinoja työkyvyn ylläpitämiseksi. Työvoiman ikääntyminen ja pidemmät työurat vaativat poliittisten päätösten lisäksi toimia organisaatiotasolla. Työpaikat ovat tärkeässä roolissa suomalaisten työntekijöiden työhyvinvoinnissa. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, onko työkykyä ylläpitävällä (tyky-) toiminnalla yhteyttä koettuun työhyvinvointiin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tyky-toiminnan ja työhyvinvoinnin yhteyttä ammattialoittain.
Tässä tutkielmassa työhyvinvointia tarkastellaan henkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Työkykyä ylläpitäviä toimenpiteitä työpaikalla ovat esimerkiksi vaikuttaminen työntekijään, hänen ammattitaidon kehittämiseensä ja työympäristön turvallisuuteen. Myös työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja esimiestyö ovat tärkeässä roolissa työhyvinvoinnin kannalta. Tutkielmassa käytetään aineistona Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometriä 2016. Henkisen, fyysisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin ja tyky-toiminnan välisiä yhteyksiä tarkastellaan lineaarisen regressioanalyysin avulla. Lisäksi tehdään interaktiot ammattiasemille, jotta saadaan selville, miten tyky-toiminnan ja työhyvinvoinnin välinen yhteys vaihtelee ammattialoittain.
Tutkielman tulosten mukaan hyvä esimiestyö on tärkeää ja se on positiivisesti yhteydessä henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen työhyvinvointiin, kun tarkastellaan kaikkia ammattiasemia yhdessä. Muilla työkykyä ylläpitävillä toimilla ei ole yhteyttä henkiseen ja fyysiseen työhyvinvointiin, mutta työympäristön parannuksilla ja vaikutusmahdollisuuksilla on yhteys sosiaaliseen työhyvinvointiin. Kun ammattiasemia tarkastellaan erikseen, huomataan että eri ammattiryhmissä työhyvinvointiin ovat yhteydessä hieman eri tyky-toimet. Kun katsotaan eri ammattiryhmien kokonaistyöhyvinvointia, voidaan karkeasti sanoa, että ylemmissä ja alemmissa professioammateissa vaikutusmahdollisuudet ja esimiestyö ovat positiivisesti yhteydessä työhyvinvointiin. Toimisto- ja asiakaspalvelijoiden sekä palvelu- ja myyntityöntekijöiden työhyvinvointiin on positiivisesti yhteydessä vain esimiestyö. Osaamiseen kohdistuvat tyky-toimet ja esimiestyö ovat positiivisesti yhteydessä työntekijäammateissa toimivien työhyvinvointiin.
Tutkielman perusteella voidaan päätyä joukkoon politiikkasuosituksia. Työhyvinvointiin täytyy panostaa työpaikoilla ja työhyvinvoinnin edistämiseksi on tärkeää löytää erilaisia keinoja eri aloilla. Mikään tyky-toiminta ei ole yhteydessä esimerkiksi palvelu- ja myyntityöntekijöiden fyysiseen työhyvinvointiin tai alempien professioammattien henkiseen työhyvinvointiin. Vaikka työhyvinvointi täytyy ymmärtää myös kokonaisuutena, sen osa-alueiden tarkastelu ja tyky-toiminnan kehittäminen henkisen, fyysisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin edistämiseksi on tärkeää.
Tässä tutkielmassa työhyvinvointia tarkastellaan henkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Työkykyä ylläpitäviä toimenpiteitä työpaikalla ovat esimerkiksi vaikuttaminen työntekijään, hänen ammattitaidon kehittämiseensä ja työympäristön turvallisuuteen. Myös työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja esimiestyö ovat tärkeässä roolissa työhyvinvoinnin kannalta. Tutkielmassa käytetään aineistona Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometriä 2016. Henkisen, fyysisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin ja tyky-toiminnan välisiä yhteyksiä tarkastellaan lineaarisen regressioanalyysin avulla. Lisäksi tehdään interaktiot ammattiasemille, jotta saadaan selville, miten tyky-toiminnan ja työhyvinvoinnin välinen yhteys vaihtelee ammattialoittain.
Tutkielman tulosten mukaan hyvä esimiestyö on tärkeää ja se on positiivisesti yhteydessä henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen työhyvinvointiin, kun tarkastellaan kaikkia ammattiasemia yhdessä. Muilla työkykyä ylläpitävillä toimilla ei ole yhteyttä henkiseen ja fyysiseen työhyvinvointiin, mutta työympäristön parannuksilla ja vaikutusmahdollisuuksilla on yhteys sosiaaliseen työhyvinvointiin. Kun ammattiasemia tarkastellaan erikseen, huomataan että eri ammattiryhmissä työhyvinvointiin ovat yhteydessä hieman eri tyky-toimet. Kun katsotaan eri ammattiryhmien kokonaistyöhyvinvointia, voidaan karkeasti sanoa, että ylemmissä ja alemmissa professioammateissa vaikutusmahdollisuudet ja esimiestyö ovat positiivisesti yhteydessä työhyvinvointiin. Toimisto- ja asiakaspalvelijoiden sekä palvelu- ja myyntityöntekijöiden työhyvinvointiin on positiivisesti yhteydessä vain esimiestyö. Osaamiseen kohdistuvat tyky-toimet ja esimiestyö ovat positiivisesti yhteydessä työntekijäammateissa toimivien työhyvinvointiin.
Tutkielman perusteella voidaan päätyä joukkoon politiikkasuosituksia. Työhyvinvointiin täytyy panostaa työpaikoilla ja työhyvinvoinnin edistämiseksi on tärkeää löytää erilaisia keinoja eri aloilla. Mikään tyky-toiminta ei ole yhteydessä esimerkiksi palvelu- ja myyntityöntekijöiden fyysiseen työhyvinvointiin tai alempien professioammattien henkiseen työhyvinvointiin. Vaikka työhyvinvointi täytyy ymmärtää myös kokonaisuutena, sen osa-alueiden tarkastelu ja tyky-toiminnan kehittäminen henkisen, fyysisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin edistämiseksi on tärkeää.