Keskustelu päätösten ympärillä : keskustelu seulontapäätöksistä valtion arkistoainesten supistamiskomiteassa 1947-1970
Murashev, Aleksandr (2019-05-06)
06.05.2019
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052316846
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052316846
Tiivistelmä
Arkistoainesten supistamiskomitea aloitti työskentelynsä vuonna 1947 valtioneuvoston asetuksella. Komitean tarkoitus oli edistää seulontaa Suomessa sekä hävittää valtion ja virastojen arkistoista tieteellisesti, kulttuurisesti ja hallinnollisesti turhat asiakirjat. Komitea sai aikaan useita seulontapäätöksiä ja -ohjeita toimintansa aikana, joiden avulla se ohjasi viranomaisia asiakirjojen seulonnassa.
Tämä pro gradu -tutkielmani on kvalitatiivinen tutkimus, jossa tarkastelussa ovat komitean pöytäkirjat. Pöytäkirjojen tarkastelun avulla tutkitaan, millä tavoin supistamiskomitea pyrki sille asetettuihin tavoitteisiin tarkastelemalla komiteassa käytyä keskustelua seulontapäätösten ja -ohjeiden taustalla, ja sitä mitkä tahot tähän keskusteluun osallistuivat. Lisäksi tutkitaan, pyrkikö komitea edistämään viranomaisten vai tutkijoiden tavoitteita asiakirjojen säilytyksessä silloin, kun tahojen pyrkimykset eivät olleet yhteen sovitettavissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että komiteaan valitut jäsenet olivat alansa asiantuntijoita ja komiteassa käytiin tiivistä keskustelua seulontapäätösten ympärillä. Komitea kuunteli lisäksi asiantuntijoina sekä Suomen Historiallisen Seuran tutkijoita että eri virastojen ja laitosten virkamiehiä, jotka tunsivat hyvin oman aineistonsa. Komitea tarkasteli seulottavia asiakirjoja hyvin monesta näkökulmasta eikä se tehnyt päätöksiä ennen kuin kaikkia osapuolia oli kuultu. Komitea toimi siis hyvin tasapuolisesti vain toista osapuolta suomimatta. Suomen Historiallisen Seuran asiantuntijoiden avustuksella komitea pyrki myös ennakoimaan tulevaisuuden historiantutkimuksen tarpeita ja näin säilyttämään tarpeeksi kattavat asiakirjamateriaalit, jotta Suomen historiasta säilyisi monipuolinen ja -näkökulmainen kuva.
Tämä pro gradu -tutkielmani on kvalitatiivinen tutkimus, jossa tarkastelussa ovat komitean pöytäkirjat. Pöytäkirjojen tarkastelun avulla tutkitaan, millä tavoin supistamiskomitea pyrki sille asetettuihin tavoitteisiin tarkastelemalla komiteassa käytyä keskustelua seulontapäätösten ja -ohjeiden taustalla, ja sitä mitkä tahot tähän keskusteluun osallistuivat. Lisäksi tutkitaan, pyrkikö komitea edistämään viranomaisten vai tutkijoiden tavoitteita asiakirjojen säilytyksessä silloin, kun tahojen pyrkimykset eivät olleet yhteen sovitettavissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että komiteaan valitut jäsenet olivat alansa asiantuntijoita ja komiteassa käytiin tiivistä keskustelua seulontapäätösten ympärillä. Komitea kuunteli lisäksi asiantuntijoina sekä Suomen Historiallisen Seuran tutkijoita että eri virastojen ja laitosten virkamiehiä, jotka tunsivat hyvin oman aineistonsa. Komitea tarkasteli seulottavia asiakirjoja hyvin monesta näkökulmasta eikä se tehnyt päätöksiä ennen kuin kaikkia osapuolia oli kuultu. Komitea toimi siis hyvin tasapuolisesti vain toista osapuolta suomimatta. Suomen Historiallisen Seuran asiantuntijoiden avustuksella komitea pyrki myös ennakoimaan tulevaisuuden historiantutkimuksen tarpeita ja näin säilyttämään tarpeeksi kattavat asiakirjamateriaalit, jotta Suomen historiasta säilyisi monipuolinen ja -näkökulmainen kuva.