Lapsen oikeusturva tahdonvastaisessa huostaanotossa
Järvenpää, Janni (2019-05-01)
Lapsen oikeusturva tahdonvastaisessa huostaanotossa
(01.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052717343
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052717343
Tiivistelmä
Huostaanotto on lastensuojelun viimesijaisin keino, jolla puututaan merkittävästi lapsen perustuslaissa säädettyihin oikeuksiin sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamaan perhe-elämän suojaan. Tahdonvastaista huostaanottoa koskevaa päätöksentekojärjestelmää muutettiin lastensuojelulain vuoden 2008 kokonaisuudistuksen myötä niin, että sosiaaliviranomainen vastaa asian valmistelusta, mutta hallinto-oikeus ratkaisee asian ensiasteena.
Tutkielmassa tarkastellaan tahdonvastaista huostaanottoa lapsen oikeusturvan näkökulmasta. Tutkimus kohdistuu tahdonvastaiseen huostaanottoon liittyviin oikeusturvan menettelyllisiin takeisiin erityisesti lapsen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuden näkökulmasta. Lapsi ei suinkaan ole lastensuojelutoimenpiteiden passiivinen kohde, vaan hänellä on oikeus saada vaikuttaa itseään koskeviin lastensuojeluasioihin ikänsä ja kehitystasonsa mahdollistamalla tavalla. Tutkielman tutkimusmetodi on lainopillinen. Lähteet koostuvat pääasiassa lainsäädännöstä, lain esitöistä, oikeuskirjallisuudesta sekä oikeuskäytännöstä. Tutkielmassa hyödynnetään myös huostaanottoa koskevaa empiiristä tutkimustietoa.
Loppupäätelmänä voidaan todeta, että tahdonvastaisessa huostaanottoprosessissa on lapsen oikeusturvan näkökulmasta selviä ongelmakohtia. Suomessa käytössä oleva kansallinen malli takaa lastensuojeluasioissa oikeuden tulla kuulluksi ainoastaan 12 vuotta täyttäneille lapsille. Kyseessä on malli, joka on ristiriidassa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen kanssa. Lisäksi tahdonvastaisessa huostaanottoasiassa tehty päätös on mahdollista saattaa vain yhden muutoksenhakuasteen, korkeimman hallinto-oikeuden, käsiteltäväksi, sillä päätöksenteosta vastaa ensiasteena hallinto-oikeus eikä sosiaaliviranomainen. On ongelmallista, että hallintolainkäyttölain uudistuksen jälkeen valittaminen tulee edellyttämään valituslupaa. Lapsen oikeusturvaa koskeviin kysymyksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella lastensuojelulain sääntelyn uudistaminen olisi tietyiltä osin tarpeen.
Tutkielmassa tarkastellaan tahdonvastaista huostaanottoa lapsen oikeusturvan näkökulmasta. Tutkimus kohdistuu tahdonvastaiseen huostaanottoon liittyviin oikeusturvan menettelyllisiin takeisiin erityisesti lapsen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuden näkökulmasta. Lapsi ei suinkaan ole lastensuojelutoimenpiteiden passiivinen kohde, vaan hänellä on oikeus saada vaikuttaa itseään koskeviin lastensuojeluasioihin ikänsä ja kehitystasonsa mahdollistamalla tavalla. Tutkielman tutkimusmetodi on lainopillinen. Lähteet koostuvat pääasiassa lainsäädännöstä, lain esitöistä, oikeuskirjallisuudesta sekä oikeuskäytännöstä. Tutkielmassa hyödynnetään myös huostaanottoa koskevaa empiiristä tutkimustietoa.
Loppupäätelmänä voidaan todeta, että tahdonvastaisessa huostaanottoprosessissa on lapsen oikeusturvan näkökulmasta selviä ongelmakohtia. Suomessa käytössä oleva kansallinen malli takaa lastensuojeluasioissa oikeuden tulla kuulluksi ainoastaan 12 vuotta täyttäneille lapsille. Kyseessä on malli, joka on ristiriidassa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen kanssa. Lisäksi tahdonvastaisessa huostaanottoasiassa tehty päätös on mahdollista saattaa vain yhden muutoksenhakuasteen, korkeimman hallinto-oikeuden, käsiteltäväksi, sillä päätöksenteosta vastaa ensiasteena hallinto-oikeus eikä sosiaaliviranomainen. On ongelmallista, että hallintolainkäyttölain uudistuksen jälkeen valittaminen tulee edellyttämään valituslupaa. Lapsen oikeusturvaa koskeviin kysymyksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella lastensuojelulain sääntelyn uudistaminen olisi tietyiltä osin tarpeen.