Vanhempien sosiaalinen tuki jääkiekkoharrastukseen ja koulunkäyntiin nuorten ja vanhempien kokemana
Aaltonen, Sami (2019-05-07)
07.05.2019
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052717337
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052717337
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia eroja on nuorten vanhemmiltaan jääkiekkoon ja koulunkäyntiin saamassa sosiaalisessa tuessa. Sosiaalinen tuki oli jaettu neljään alakategoriaan tulosten tarkastelun helpottamiseksi. Tuen muodot olivat aineellinen tuki, arviointituki, emotionaalinen tuki ja välineellinen tuki. Lisäksi selvitettiin, kokevatko nuoret saamansa tuen yleisyyden samalla tavalla kuin heidän vanhempansa.
Tutkimusaineisto kerättiin tammikuun 2019 alussa sähköisellä Webropol-kyselyllä. Tutkimukseen osallistui 141 vuonna 2004 syntynyttä jääkiekon harrastajaa ja 186 vanhempaa eri puolilta Suomea. Tutkimusaineiston kuvailemiseen käytettiin keskiarvoja, jakaumia ja keskihajontaa. Riippumattomien otosten t-testillä vertailtiin kahden ryhmän keskiarvoja.
Tulosten mukaan jääkiekkoilevat nuoret kokivat saavansa vanhemmiltaan sosiaalista tukea yleisemmin jääkiekkoharrastukseensa kuin koulunkäyntiinsä. Vanhemmat sen sijaan kokivat antavansa tukea yleisemmin lastensa koulunkäyntiin. Emotionaalinen tuki oli ainoa sosiaalisen tuen muoto, jota vanhemmat kokivat antavansa yleisimmin kuin nuoret kokivat sitä saavansa. Nuoret kokivat saavansa emotionaalista tukea yleisemmin jääkiekkoon kuin koulunkäyntiin. Vanhemmat kokivat päinvastoin. Aineellisessa tuessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja vanhempien ja nuorten vastausten välillä. Välineellistä tukea nuoret kokivat saaneensa yleisemmin kuin vanhemmat kokivat sitä antaneensa. Koulunkäyntiin annetussa tuessa ei tämän tukimuodon osalta suurta eroa ollut, mutta jääkiekossa nuorten ja vanhempien kokemukset tuen yleisyydestä erosivat toisistaan. Arviointitukea nuoret kokivat saavansa yleisemmin kuin vanhemmat kokivat sitä antaneensa. Eroja löytyi sekä jääkiekkoon annetussa tuessa sekä koulunkäyntiin annetussa tuessa.
Enemmistö nuorista koki nykyisen tuen riittäväksi. Vanhemmista miltei kaikki olisivat valmiita antamaan lisää tukea lastensa jääkiekkoharrastukseen ja koulunkäyntiin.
Tutkimusaineisto kerättiin tammikuun 2019 alussa sähköisellä Webropol-kyselyllä. Tutkimukseen osallistui 141 vuonna 2004 syntynyttä jääkiekon harrastajaa ja 186 vanhempaa eri puolilta Suomea. Tutkimusaineiston kuvailemiseen käytettiin keskiarvoja, jakaumia ja keskihajontaa. Riippumattomien otosten t-testillä vertailtiin kahden ryhmän keskiarvoja.
Tulosten mukaan jääkiekkoilevat nuoret kokivat saavansa vanhemmiltaan sosiaalista tukea yleisemmin jääkiekkoharrastukseensa kuin koulunkäyntiinsä. Vanhemmat sen sijaan kokivat antavansa tukea yleisemmin lastensa koulunkäyntiin. Emotionaalinen tuki oli ainoa sosiaalisen tuen muoto, jota vanhemmat kokivat antavansa yleisimmin kuin nuoret kokivat sitä saavansa. Nuoret kokivat saavansa emotionaalista tukea yleisemmin jääkiekkoon kuin koulunkäyntiin. Vanhemmat kokivat päinvastoin. Aineellisessa tuessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja vanhempien ja nuorten vastausten välillä. Välineellistä tukea nuoret kokivat saaneensa yleisemmin kuin vanhemmat kokivat sitä antaneensa. Koulunkäyntiin annetussa tuessa ei tämän tukimuodon osalta suurta eroa ollut, mutta jääkiekossa nuorten ja vanhempien kokemukset tuen yleisyydestä erosivat toisistaan. Arviointitukea nuoret kokivat saavansa yleisemmin kuin vanhemmat kokivat sitä antaneensa. Eroja löytyi sekä jääkiekkoon annetussa tuessa sekä koulunkäyntiin annetussa tuessa.
Enemmistö nuorista koki nykyisen tuen riittäväksi. Vanhemmista miltei kaikki olisivat valmiita antamaan lisää tukea lastensa jääkiekkoharrastukseen ja koulunkäyntiin.