LAPSUUS- JA NUORUUSVUOSIEN MONIPAIKKAISUUS – TAPAUSTUTKIMUS LEMPIÄISTEN SUKUSEURAN JÄSENISTÄ
Schwartz, Eija (2019-05-14)
LAPSUUS- JA NUORUUSVUOSIEN MONIPAIKKAISUUS – TAPAUSTUTKIMUS LEMPIÄISTEN SUKUSEURAN JÄSENISTÄ
(14.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052717348
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052717348
Tiivistelmä
Tämän kansatieteen pro gradu -tutkimuksen aiheena on Lempiäisten sukuseuran jäsenten lapsuus- ja nuoruusvuosien monipaikkaisuus. Tarkastelen työssäni sukuseuran jäsenten muistelemia, heille merkityksellisiä paikkoja sekä muisteltua liikkumista paikkojen sisällä ja välillä. Tutkin paikkojen ja liikkeen muodostamaa monipaikkaisuuta elämistilakäsitteen avulla, jonka perustana on ihmisen kokemuksellisuus omassa fyysisessä ympäristössään. Arkisen elämistilan ulottuvuus muotoutuu ihmisten ja ympäristön moninaisissa kohtaamisissa ja vuorovaikutuksessa. Tutkimukseni näkökulma on kulttuurianalyyttinen. Aineiston teemoittelu pohjautuu toisaalta yleiseen ja yhdistävään, mutta etsii samalla poikkeuksia ja etenee loitontuen ja laajentuen lapsuuden elämistilan keskustasta, kodista, kohti arkisen tilallisen ulottuvuuden ääriä.
Tutkimusaineistoni perustuu Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen ja Lempiäisten sukuseuran yhteiseen tukimusprojektiin, joka toteutettiin vuosina 2014–2017. Hankkeen lopputuloksena oli lokakuussa 2017 julkaistu sukukirja "Sukupolvien äänet. Lempiäisten sukuseuran jäsenten lapsuus- ja nuoruusmuistoja”. Tutkimusaineistoni on haastatteluin ja kyselyin muodostettua muistitietoa. Muistitiedon valikoivaan olemukseen kuuluu, että se on muisteluhetkellä tuotettua konstruktiota – yksilöllistä, henkilökohtaista ja jokaisen omiin konkreettisiin kokemuksiin perustuvaa ja samalla yhteisöllistä ja kulttuurillista. Muisteluun kuuluu myös nostalgia: kaiho ja kaipaus sekä kokemusten arvottaminen miellyttäviksi ja harmonisiksi. Nämä kaikki edellä olevat seikat näkyvät tässä tutkimuksessa.
Muisteluaineiston kokoamiseen osallistui 74 sukuseuran jäsentä ja kansatieteen oppiaineesta sekä henkilökuntaa että opiskelijoita. Tämä korostaa tutkimusprojektin osallistavaa ja yhteiskuntaetnologista luonnetta. Projektissa mukana olleiden sukuseuran jäsenten ikäjakauma ulottui 1920-luvulla syntyneistä 2000-luvulla syntyneisiin. Tämä antoi tutkimukseen moniäänistä, eri sukupolvien näkökulmaa ja toi esiin vuosikymmenien aikana tapahtuneen muutoksen suomalaisessa arkielämässä. Suurin osa haastatelluista ja kyselyyn vastanneista oli syntynyt 1930–1940-luvuilla, mikä painotti sodan kokeneiden tai sen jälkeen syntyneiden sukupolvien paikkamuistoja.
Kaakkoisesta Suomesta laajemmalle Suomeen levinnyt Lempiäisten suku ja sen jäsenistä muodostuva sukuseura ovat jo lähtökohtaisesti monipaikkaisia. Henkilötasolla monipaikkaisuuden ilmentymiä sukuseuran jäsenien elämistilassa olivat mummolat ja kesämökit, nuoruuden opiskelupaikat, evakkous ja sotalapsuuden paikat. Varsinkin nuoremmilla sukuseuran jäsenillä koettuihin ja muisteltuihin paikkoihin olivat vaikuttaneet harrastukset ja matkustelu.
Tutkimusaineistoni perustuu Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen ja Lempiäisten sukuseuran yhteiseen tukimusprojektiin, joka toteutettiin vuosina 2014–2017. Hankkeen lopputuloksena oli lokakuussa 2017 julkaistu sukukirja "Sukupolvien äänet. Lempiäisten sukuseuran jäsenten lapsuus- ja nuoruusmuistoja”. Tutkimusaineistoni on haastatteluin ja kyselyin muodostettua muistitietoa. Muistitiedon valikoivaan olemukseen kuuluu, että se on muisteluhetkellä tuotettua konstruktiota – yksilöllistä, henkilökohtaista ja jokaisen omiin konkreettisiin kokemuksiin perustuvaa ja samalla yhteisöllistä ja kulttuurillista. Muisteluun kuuluu myös nostalgia: kaiho ja kaipaus sekä kokemusten arvottaminen miellyttäviksi ja harmonisiksi. Nämä kaikki edellä olevat seikat näkyvät tässä tutkimuksessa.
Muisteluaineiston kokoamiseen osallistui 74 sukuseuran jäsentä ja kansatieteen oppiaineesta sekä henkilökuntaa että opiskelijoita. Tämä korostaa tutkimusprojektin osallistavaa ja yhteiskuntaetnologista luonnetta. Projektissa mukana olleiden sukuseuran jäsenten ikäjakauma ulottui 1920-luvulla syntyneistä 2000-luvulla syntyneisiin. Tämä antoi tutkimukseen moniäänistä, eri sukupolvien näkökulmaa ja toi esiin vuosikymmenien aikana tapahtuneen muutoksen suomalaisessa arkielämässä. Suurin osa haastatelluista ja kyselyyn vastanneista oli syntynyt 1930–1940-luvuilla, mikä painotti sodan kokeneiden tai sen jälkeen syntyneiden sukupolvien paikkamuistoja.
Kaakkoisesta Suomesta laajemmalle Suomeen levinnyt Lempiäisten suku ja sen jäsenistä muodostuva sukuseura ovat jo lähtökohtaisesti monipaikkaisia. Henkilötasolla monipaikkaisuuden ilmentymiä sukuseuran jäsenien elämistilassa olivat mummolat ja kesämökit, nuoruuden opiskelupaikat, evakkous ja sotalapsuuden paikat. Varsinkin nuoremmilla sukuseuran jäsenillä koettuihin ja muisteltuihin paikkoihin olivat vaikuttaneet harrastukset ja matkustelu.