4–5-vuotiaiden kaksikielisten lasten toisen puheeseen tekemät korjausaloitteet
Talvinen, Nina (2019-04-17)
4–5-vuotiaiden kaksikielisten lasten toisen puheeseen tekemät korjausaloitteet
(17.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052817610
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052817610
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää millaisia toisen puheeseen kohdistuvia korjausaloitteita kaksikieliset lapset tekevät ja millaisia ongelmia korjausaloitteilla käsitellään. Toisen puheeseen kohdistuvat korjausaloitteet ovat puheenvuoroja, joilla puheen vastaanottaja osoittaa keskustelukumppanilleen, että edellisessä puheenvuorossa tai sen osassa on ongelma (Haakana ym, 2016). Korjausaloitteilla kaksikielinen lapsi voi tarkistaa ja korjata omaa ymmärrystään suomenkielisissä kommunikaatiotilanteissa. Koska tutkittavat ovat maahanmuuttajia, kaksikieliseksi tutkielmassa määritellään lapsi, joka osoittaa jonkinasteista taitoa tai osaamista kahdella eri kielellä (esim. Kohnert, 2013).
Tutkielmassa käytettävä aineisto on kerätty alun perin osana PAULA-tutkimushanketta (pakolais- ja ulkomaalaistaustaisten lasten kielellisen pienryhmäintervention vaikuttavuutta selvittävä hanke). Aineisto koostuu yhteensä n. 17 tunnista 18 tutkittavasta kuvattuja videotallenteita. Tutkittavat olivat aineistonkeruuhetkellä iältään 4;2–5;7-vuotiaita peräkkäisesti kaksikielisiä, ulkomaalaistaustaisia lapsia. Kaikki tutkimukseen osallistuneet lapset ovat olleet suomenkielisessä päivähoidossa vähintään kahdeksan kuukautta. Tutkielman tutkimusmenetelmänä on käytetty keskustelunanalyysia. Keskustelunanalyysi perustuu vahvasti aineistosta tehtyihin havaintoihin ilman ennalta määriteltyjä hypoteeseja (Vatanen, 2016).
Kaksikieliset tekivät toisen puheeseen kohdistuneita korjausaloitteita, mutta tutkittavien välillä oli myös suurta, yleensä lapsen persoonallisuudesta johtunutta vaihtelua. Käytetyimpiä korjausaloitteita olivat ymmärrysehdokkaat ja avoimet korjausaloitteet, mutta kaksikieliset lapset tekivät kuitenkin huomattavasti vähemmän korjausaloitteita kuin tyypillisesti kehittyneet yksikieliset lapset. Korjausaloitteilla käsiteltiin sekä ymmärtämisen ongelmia että kuulemisen ongelmia. Tulokset vastaavat osittain aiempaa suomenkielistä tutkimusta aikuisten ja tyypillisesti kehittyneiden lasten käyttämistä korjausaloitteista.
Tämä tutkielma esittää suuntaa-antavaa tietoa kaksikielisten lasten toisen puheeseen tekemistä korjausaloitteista. Lisätutkimusta lasten käyttämistä korjausaloitteista, niiden tehokkuudesta ja vaikutuksista keskusteluun kuitenkin tarvitaan.
Tutkielmassa käytettävä aineisto on kerätty alun perin osana PAULA-tutkimushanketta (pakolais- ja ulkomaalaistaustaisten lasten kielellisen pienryhmäintervention vaikuttavuutta selvittävä hanke). Aineisto koostuu yhteensä n. 17 tunnista 18 tutkittavasta kuvattuja videotallenteita. Tutkittavat olivat aineistonkeruuhetkellä iältään 4;2–5;7-vuotiaita peräkkäisesti kaksikielisiä, ulkomaalaistaustaisia lapsia. Kaikki tutkimukseen osallistuneet lapset ovat olleet suomenkielisessä päivähoidossa vähintään kahdeksan kuukautta. Tutkielman tutkimusmenetelmänä on käytetty keskustelunanalyysia. Keskustelunanalyysi perustuu vahvasti aineistosta tehtyihin havaintoihin ilman ennalta määriteltyjä hypoteeseja (Vatanen, 2016).
Kaksikieliset tekivät toisen puheeseen kohdistuneita korjausaloitteita, mutta tutkittavien välillä oli myös suurta, yleensä lapsen persoonallisuudesta johtunutta vaihtelua. Käytetyimpiä korjausaloitteita olivat ymmärrysehdokkaat ja avoimet korjausaloitteet, mutta kaksikieliset lapset tekivät kuitenkin huomattavasti vähemmän korjausaloitteita kuin tyypillisesti kehittyneet yksikieliset lapset. Korjausaloitteilla käsiteltiin sekä ymmärtämisen ongelmia että kuulemisen ongelmia. Tulokset vastaavat osittain aiempaa suomenkielistä tutkimusta aikuisten ja tyypillisesti kehittyneiden lasten käyttämistä korjausaloitteista.
Tämä tutkielma esittää suuntaa-antavaa tietoa kaksikielisten lasten toisen puheeseen tekemistä korjausaloitteista. Lisätutkimusta lasten käyttämistä korjausaloitteista, niiden tehokkuudesta ja vaikutuksista keskusteluun kuitenkin tarvitaan.