Luottojohdannaisten käytön vaikutukset pankin tuottoon ja riskiin : monimenetelmätutkimus pohjoismaisissa pankeissa vuosina 2012-2017
Ylitupa, Minna (2019-05-20)
Luottojohdannaisten käytön vaikutukset pankin tuottoon ja riskiin : monimenetelmätutkimus pohjoismaisissa pankeissa vuosina 2012-2017
(20.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052817609
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052817609
Tiivistelmä
Erilaisten johdannaisten avulla pystytään hallitsemaan pankkien toiminnan riskejä ja tuottoja. Luottojohdannaiset kehitettiin mahdollistamaan luottoriskin siirtäminen pankeilta sijoittajille. Niiden käyttö yleistyi nopealla tahdilla 2000-luvun alussa ja oli osaltaan vaikuttamassa finanssikriisin syntyyn. Kriisin jälkeen luottojohdannaiset ovat pysyneet pahamaineisina instrumentteina. Niiden vaikutuksia pankeille finanssikriisin jälkeisellä ajalla on tutkittu vain vähän ja suurin osa tutkimuksesta on keskittynyt Yhdysvaltoihin. Tällä tutkimuksella pyrittiin selvittämään, onko luottojohdannaisten käytöllä vaikutusta pohjoismaisten pankkien tuottoon ja riskiin ja millainen tämä vaikutus on. Lisäksi selvitettiin, miten pohjoismaisissa pankeissa käytetään luottojohdannaisia ja miten niiden käyttö on muuttunut finanssikriisin jälkeen.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, johon kuului kolme haastattelua ja tilastollinen analyysi. Haastateltavat olivat pohjoismaisten, luottojohdannaisia käyttävien pankkien edustajia, jotka työskentelevät itsekin luottojohdannaisten parissa. Tilastollisen tutkimuksen aineisto kattoi 40 pohjoismaista pankkia, joista 10 käytti luottojohdannaisia tutkittavalla ajanjaksolla 2012-2017. Luottojohdannaisten vaikutusta pankkien tuottoon ja riskiin kuvattiin kolmella regressioanalyysillä. Tuottoa kuvattiin koko pääoman tuottoasteella, riskiä koko pääoman tuottoasteen hajonnalla ja riskikorjattua tuottoa jakamalla koko pääoman tuottoaste sen omalla hajonnalla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, ettei luottojohdannaisten käytöllä ollut pääasiassa vaikutusta pankkien tuottoon ja riskiin niiden vähäisen käytön vuoksi. Käyttö vaikutti kuitenkin negatiivisesti pankkien riskikorjattuun tuottoon, joka viittaa siihen, että luottojohdannaiset aiheuttavat pankeille enemmän riskiä kuin tuottoa. Lisäksi havaittiin, että luottojohdannaisten käytön riskit ovat vähentyneet finanssikriisin jälkeen, kun pankkien sisäinen ja ulkoinen valvonta ovat lisääntyneet.
Tulokset viittaavat siihen, etteivät luottojohdannaiset muodosta pohjoismaisten pankkien toiminnalle merkittävää riskiä, mutta niiden käyttöä voisi olla hyvä tehostaa. Tehottomuus voi johtua esimerkiksi riskienhallinnan epäonnistumisesta. Lisäksi vaikuttaa siltä, että luottojohdannaisten roolia finanssikriisissä on korostettu liikaa. Luottojohdannaiset ovat hyvä riskienhallinnan väline pankeille niin kauan, kun niitä käytetään oikeaoppisesti ja vältetään liikaa riskinottoa.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, johon kuului kolme haastattelua ja tilastollinen analyysi. Haastateltavat olivat pohjoismaisten, luottojohdannaisia käyttävien pankkien edustajia, jotka työskentelevät itsekin luottojohdannaisten parissa. Tilastollisen tutkimuksen aineisto kattoi 40 pohjoismaista pankkia, joista 10 käytti luottojohdannaisia tutkittavalla ajanjaksolla 2012-2017. Luottojohdannaisten vaikutusta pankkien tuottoon ja riskiin kuvattiin kolmella regressioanalyysillä. Tuottoa kuvattiin koko pääoman tuottoasteella, riskiä koko pääoman tuottoasteen hajonnalla ja riskikorjattua tuottoa jakamalla koko pääoman tuottoaste sen omalla hajonnalla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, ettei luottojohdannaisten käytöllä ollut pääasiassa vaikutusta pankkien tuottoon ja riskiin niiden vähäisen käytön vuoksi. Käyttö vaikutti kuitenkin negatiivisesti pankkien riskikorjattuun tuottoon, joka viittaa siihen, että luottojohdannaiset aiheuttavat pankeille enemmän riskiä kuin tuottoa. Lisäksi havaittiin, että luottojohdannaisten käytön riskit ovat vähentyneet finanssikriisin jälkeen, kun pankkien sisäinen ja ulkoinen valvonta ovat lisääntyneet.
Tulokset viittaavat siihen, etteivät luottojohdannaiset muodosta pohjoismaisten pankkien toiminnalle merkittävää riskiä, mutta niiden käyttöä voisi olla hyvä tehostaa. Tehottomuus voi johtua esimerkiksi riskienhallinnan epäonnistumisesta. Lisäksi vaikuttaa siltä, että luottojohdannaisten roolia finanssikriisissä on korostettu liikaa. Luottojohdannaiset ovat hyvä riskienhallinnan väline pankeille niin kauan, kun niitä käytetään oikeaoppisesti ja vältetään liikaa riskinottoa.