Lääkkeiden rinnakkaistuonti EU:ssa kilpailuoikeudessa : tarkastelussa tapaukset GlaxoSmithKlinen Espanjan kaksoishinnoittelu ja Kreikan toimituksista kieltäytymiset

Abstract

Tutkimuksen aiheena on lääkevalmisteiden rinnakkaistuonti EU:n kilpailuoikeudessa. Tarkoituksena on tutkia rinnakkaistuontia koskevaa sääntely-ympäristöä ja toisaalta eurooppalaisia lääkemarkkinoita sekä sitä, miten lääkkeiden rinnakkaistuontiin on EU:ssa suhtauduttu. Tutkimuksen erityisenä painopisteenä ovat Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) ratkaisut GlaxoSmithKlinen Espanjan ja Kreikan tapauksiin.

Tutkimus on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen, voimassa olevaa oikeutta tutkiva. Tutkimuksessa pyritään selvittämään rinnakkaistuontia koskevien oikeussääntöjen sisältöä. Unionin oikeudelle tyypilliseen tapaan pääosassa on sisällön perussopimuksen artikloille antava unionin oikeuskäytäntö. Tarkoituksena on tarkastella EU:n kilpailuoikeuden soveltamiskäytännön muutoksia lääkkeiden rinnakkaistuontia koskien. Eräänä teemana on myös taloustieteellinen vaikutusarviointi kilpailuoikeuden soveltamisessa.

Eurooppalaista lääkemarkkinoita koskevaa sääntelyä on harmonisoitu vuosien mittaan, mutta hintaerot lääkevalmisteissa eri jäsenmaiden välillä ovat pysyneet. Rinnakkaistuonti on seurausta näistä hintaeroista. EU:n kilpailuoikeutta sovelletaan lähtökohtaisesti samalla tapaa lääkesektorille kuin muillekin toimialoille raskaasta sääntelystä huolimatta. Markkinaintegraatio on säilyttänyt asemansa tärkeänä päämääränä EU:n kilpailupolitiikassa. Se ei kuitenkaan automaattisesti mene muiden päämäärien yläpuolelle, eikä se saa mennä niin pitkälle, että EU:n kilpailuoikeutta käytettäisiin hintojen epäsuoraan harmonisointiin.

Vaikutusanalyysi, jossa arvioidaan rinnakkaistuonnin kieltämisen ja sallimisen seurauksia eri intressitahoille edustaa kaivattua taloustieteellistä analyysiä kilpailuoikeuden soveltamiseen. Ratkaisuissa näkyy kuitenkin hyvin vaikutusanalyysin tämän hetkinen puutteellisuus ja haastavuus. Kuluttajille koituvaa hyötyä on vaikea arvioida etukäteen, lisäksi eri kuluttajaryhmien intressit ovat usein ristiriidassa keskenään. Yhtä lailla on mahdotonta ennustaa käyttääkö yritys suuremmat voittonsa todella innovaatiotoimintaan, ja vaikka niin tapahtuisikin, ei ole varmaa onnistuuko se siltikään tuottamaan markkinoille uusia parempia tuotteita, jotka hyödyttäisivät kuluttajia. Paras kannuste innovointiin näyttäisi olevan kilpailuasetelma, jossa kukin toimija joutuu kehittelemään uutta pysyäkseen mukana kilpailussa. Samoin kuluttajalle tulisi taata mahdollisuus käyttää valinnanvapauttaan markkinoilla ja siten ilmaista omat preferenssinsä. Tämäkin onnistuu ainoastaan aidosti kilpailullisilla markkinoilla. Taloustieteellinen vaikutusanalyysi on siis hyvä lisätyökalu kilpailuoikeudelliseen arviointiin, mutta sellaisenaan liian epävarma ja monitulkintainen. Toistaiseksi perinteinen instituutionaalinen lähestymistapa, jossa tarkoituksena on suojata kilpailua prosessina näyttäisi toimivan paremmin, sillä se jättää monet vaikeasti arvioitavat asiat markkinoiden ratkaistaviksi.