Kolmiportaisen tuen malli ja mallin toimivuus luokanopettajien näkökulmasta : "Jos pystyisi itsensä monistamaan, niin se olisi hyvä"
Virtanen, Anni-Maria (2019-05-10)
Kolmiportaisen tuen malli ja mallin toimivuus luokanopettajien näkökulmasta : "Jos pystyisi itsensä monistamaan, niin se olisi hyvä"
Virtanen, Anni-Maria
(10.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052817602
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052817602
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kokemuksia luokanopettajilla on kolmiportaisen tuen mallin käytännön toimivuudesta. Asiaa lähestyttiin kolmen tutkimuskysymyksen avulla: mitkä asiat kolmiportaisessa tuessa ovat toimivia, mitkä toimivat heikosti ja miten kolmiportaista tukea voitaisiin vielä kehittää. Lisäksi luokanopettajat kertoivat ajatuksiaan muutoksista, joita kolmiportaisen tuen mallin käyttö on tuonut heidän työhönsä.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelemalla kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Ennen varsinaista tutkimusta tarkasteltiin toimenpiteitä, joita on tehty ennen kolmiportaisen tuen käyttöönottoa ja valtakunnallisen käyttöönoton ensimmäisten vuosien jälkeen. Edeltävien selvitysten sekä ensimmäisten vuosien käyttökokemusten pohjalta luotiin haastattelukysymykset, joiden avulla kolmiportaisen tuen nykytilaa oli mahdollista selvittää. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat luokanopettajat, joiden opetusryhmässä oli tutkimushetkellä oppilaita kaikilla eri tuen portailla. Tutkimuksessa vertailtiin, onko opettajauransa ennen kolmiportaisen tuen mallin käyttöönottoa aloittaneilla ja ainoastaan mallin aikana työskennelleiden luokanopettajien välillä eroja. Tutkimuksen osallistujat kerättiin lumipallo-otannalla tutkijan kollegoiden avulla sekä ilmoituksella opettajille suunnatussa Facebook-ryhmässä.
Tutkimuksessa selvisi, että kolmiportainen tuki koettiin teorian osalta hyvänä uudistuksena, mutta käytännön resurssien riittämättömyys toi opettajille haasteita tuen tarjoamiseen. Aikuisresurssia kaivattiin luokkiin lisää. Raja tehostetun tuen portaan ja erityisen tuen portaan välillä koettiin käytännön tasolla hyvin häilyvänä. Tukitoimenpiteissä ei juuri ollut eroavaisuuksia riippuen siitä, oliko oppilas tehostetun vai erityisen tuen piirissä. Ennen kolmiportaisen tuen mallin käyttöönottoa aloittaneilla opettajilla ei ollut suuria eroja näkemyksissään kolmiportaisen tuen mallista vasta mallin jälkeen aloittaneiden opettajien kanssa. Luokanopettajien koulutukseen kaivataan lisää opintoja, jotka antavat käytännön valmiuksia erityisoppilaiden kohtaamiseen.
Jatkossa aihetta tulisi tarkastella opettajien jaksamisen näkökulmasta. Oppilaiden integrointi yleisopetuksen luokkiin tuo opettajille ja luokan toiminnalle haasteita. Myös teorian yhdistäminen käytössä olevien käytännön resurssien kanssa vaatii lisätutkimuksia.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelemalla kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Ennen varsinaista tutkimusta tarkasteltiin toimenpiteitä, joita on tehty ennen kolmiportaisen tuen käyttöönottoa ja valtakunnallisen käyttöönoton ensimmäisten vuosien jälkeen. Edeltävien selvitysten sekä ensimmäisten vuosien käyttökokemusten pohjalta luotiin haastattelukysymykset, joiden avulla kolmiportaisen tuen nykytilaa oli mahdollista selvittää. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat luokanopettajat, joiden opetusryhmässä oli tutkimushetkellä oppilaita kaikilla eri tuen portailla. Tutkimuksessa vertailtiin, onko opettajauransa ennen kolmiportaisen tuen mallin käyttöönottoa aloittaneilla ja ainoastaan mallin aikana työskennelleiden luokanopettajien välillä eroja. Tutkimuksen osallistujat kerättiin lumipallo-otannalla tutkijan kollegoiden avulla sekä ilmoituksella opettajille suunnatussa Facebook-ryhmässä.
Tutkimuksessa selvisi, että kolmiportainen tuki koettiin teorian osalta hyvänä uudistuksena, mutta käytännön resurssien riittämättömyys toi opettajille haasteita tuen tarjoamiseen. Aikuisresurssia kaivattiin luokkiin lisää. Raja tehostetun tuen portaan ja erityisen tuen portaan välillä koettiin käytännön tasolla hyvin häilyvänä. Tukitoimenpiteissä ei juuri ollut eroavaisuuksia riippuen siitä, oliko oppilas tehostetun vai erityisen tuen piirissä. Ennen kolmiportaisen tuen mallin käyttöönottoa aloittaneilla opettajilla ei ollut suuria eroja näkemyksissään kolmiportaisen tuen mallista vasta mallin jälkeen aloittaneiden opettajien kanssa. Luokanopettajien koulutukseen kaivataan lisää opintoja, jotka antavat käytännön valmiuksia erityisoppilaiden kohtaamiseen.
Jatkossa aihetta tulisi tarkastella opettajien jaksamisen näkökulmasta. Oppilaiden integrointi yleisopetuksen luokkiin tuo opettajille ja luokan toiminnalle haasteita. Myös teorian yhdistäminen käytössä olevien käytännön resurssien kanssa vaatii lisätutkimuksia.