Samanlaisten henkilöiden palkkaerot Suomessa 1980–2012
Honkanen, Jussi (2019-05-17)
Samanlaisten henkilöiden palkkaerot Suomessa 1980–2012
(17.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052817620
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052817620
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Suomessa vuosina 1980–2012 havaittuja palkkaeroja. Tutkielman teoriaosassa tarkastellaan työn etsintämallien avulla sitä, miksi täysin samanlaiset henkilöt voivat saada erisuuruista palkkaa. Tarkasteltujen mallien perusteella sattumalla on keskeinen rooli palkkaerojen selittäjänä; voi esimerkiksi olla, että kahdesta henkilöstä toinen vain sattumalta saa suuremman palkkatarjouksen sisältävän työtarjouksen kuin toinen. Sattuman lisäksi erisuuruista palkkaa voidaan saada myös työpaikanvaihdon, kokemuslisien, vapaa-aikaan liittyvien mieltymysten tai palkkakilpailun seurauksena.
Tutkielman empiirisessä osassa tarkastellaan sitä, kuinka suuren osan samanlaisten henkilöiden väliset palkkaerot voivat selittää Suomessa havaituista palkkaeroista 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla. Tutkielman aineistona käytetään linkitettyä työntekijä–työnantaja -aineistoa, joka on koottu Tilastokeskuksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton aineistoista. Aineisto on erittäin laaja, ja sisältää kultakin vuosikymmeneltä yli 2 000 000 havaintoa.
Palkkaeroja tarkastellaan sovittamalla aineistoon regressiomalli, jossa palkan suuruutta selitetään tavanomaisten palkkaan vaikuttavien tekijöiden lisäksi työntekijä- ja työpaikkakohtaisella kiinteällä selittäjällä. Regression työpaikkakohtaisen kiinteän vaikutuksen varianssin tulkitaan kuvaavan samanlaisten henkilöiden palkkojen hajontaa, koska toisin kuin regression muut muuttujat, työpaikkakohtainen kiinteä vaikutus ei riipu henkilön omista ominaisuuksista.
Tämän tarkastelun perusteella havaitaan, että samanlaisten henkilöiden väliset palkkaerot selittävät tarkasteltavina vuosikymmeninä noin 5–7 % palkkaeroista tarkasteltavina vuosikymmeninä. Voidaan siis sanoa, että näillä tuurin sanelemilla palkkaeroilla vaikuttaa Suomessa olevan hieman pienempi rooli kuin muissa maissa, joissa aihetta on tutkittu. Tässä suhteessa tutkielman empiirinen tarkastelu linkittyy osaksi laajempaa kansainvälistä keskustelua, jossa on tarkastellaan työntekijä- ja yrityskohtaista vaikutusta palkkaerojen selittäjinä.
Tutkielman empiirisessä osassa tarkastellaan sitä, kuinka suuren osan samanlaisten henkilöiden väliset palkkaerot voivat selittää Suomessa havaituista palkkaeroista 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla. Tutkielman aineistona käytetään linkitettyä työntekijä–työnantaja -aineistoa, joka on koottu Tilastokeskuksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton aineistoista. Aineisto on erittäin laaja, ja sisältää kultakin vuosikymmeneltä yli 2 000 000 havaintoa.
Palkkaeroja tarkastellaan sovittamalla aineistoon regressiomalli, jossa palkan suuruutta selitetään tavanomaisten palkkaan vaikuttavien tekijöiden lisäksi työntekijä- ja työpaikkakohtaisella kiinteällä selittäjällä. Regression työpaikkakohtaisen kiinteän vaikutuksen varianssin tulkitaan kuvaavan samanlaisten henkilöiden palkkojen hajontaa, koska toisin kuin regression muut muuttujat, työpaikkakohtainen kiinteä vaikutus ei riipu henkilön omista ominaisuuksista.
Tämän tarkastelun perusteella havaitaan, että samanlaisten henkilöiden väliset palkkaerot selittävät tarkasteltavina vuosikymmeninä noin 5–7 % palkkaeroista tarkasteltavina vuosikymmeninä. Voidaan siis sanoa, että näillä tuurin sanelemilla palkkaeroilla vaikuttaa Suomessa olevan hieman pienempi rooli kuin muissa maissa, joissa aihetta on tutkittu. Tässä suhteessa tutkielman empiirinen tarkastelu linkittyy osaksi laajempaa kansainvälistä keskustelua, jossa on tarkastellaan työntekijä- ja yrityskohtaista vaikutusta palkkaerojen selittäjinä.