Vähempiarvoisen kalan poistokalastus Saaristomerellä : sosioekonomiset vaikutukset ja biokaasupotentiaali
Marjamäki, Taru (2019-05-23)
Vähempiarvoisen kalan poistokalastus Saaristomerellä : sosioekonomiset vaikutukset ja biokaasupotentiaali
(23.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052817569
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052817569
Tiivistelmä
On arvioitu, että jopa 97 prosenttia Itämerestä kärsii jonkinasteisesta rehevöitymisestä, mikä johtuu pääosin maatalouden tuottamista ja jokien myötä mereen kulkeutuneista typen ja fosforin korkeista määristä. Ongelma on vakava etenkin Saaristomerellä veden mataluuden ja vähäisen vaihtuvuuden vuoksi. Vähempiarvoiset särkikalat hyötyvät meren ravinteikkuudesta arvokalojen kustannuksella, jolloin kalasaaliit sekä ammattikalastajien toimeentulo pienenevät. Kalastuksen kannattavuutta ovat viime vuosina vähentäneet myös lisääntyneet hyljevahingot sekä ilmastonmuutos, jolloin ammattikalastus pääelinkeinona on muuttunut haastavaksi.
Tutkimus liittyy Livian Kalatalous- ja ympäristöopiston Kalat kiertävät tehokkaasti -hankkeeseen, jossa oli tarkoitus arvioida vähempiarvoisen kalan pyydystys- ja hyödyntämispotentiaalia Livian ja Qvidjan biokaasulaitosten tuotannon tehostajana sekä kalastajien lisäansioiden antajana. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Paraisten alueen kalastajia sekä tapaamalla kala-alan asiantuntijoita. Tutkimuksessa todettiin vähempiarvoisten kalojen hyödyntämisen olevan biokaasuntuotannossa taloudellisesti kannattamatonta, mutta kalastajille kannattavaa suurivolyymisenä rysäkalastuksena arvokalan pyytämisen ohessa. Lisäksi todettiin kalastuksen kannattavuuteen vaikuttavan myös kalastajien oma kyky reagoida muuttuviin kalastusmahdollisuuksiin. Toimitusketjujen osalta huomattiin, että kiertotalouden mahdollisuudet luonnollisten materiaalien kuten ravinteiden kierrättäjänä voivat perustua myös pelkästään tuoteinnovaatioihin, jotka yhdistävät eri alojen ydinosaajat yhdeksi kannattavaksi kiertotalousketjuksi. Ketju voi silloin olla myös lineaarinen, eikä kierron sulkeminen ole välttämätöntä.
Poistamalla merestä kaupallisesti arvotonta pientä lahnaa ja ahventa biokaasuprosessin tarpeisiin parannettaisiin arvokalojen elinolosuhteita, vähennettäisiin ravinnekuormaa sekä tarjottaisiin rysäkalastajille mahdollisuus lisäansioihin. Kalojen sisältämät typpi- ja fosforiravinteet voitaisiin kierrättää takaisin pelloille lannoitteena vähentäen riippuvuutta teollisista lannoitteista. Toiminnan suurin hyöty koituisi Saaristomeren ravinteiden poistosta, ja siksi kalastusta voisi rahoittaa Itämeren ja vesiensuojeluun vuosille 2019–2021 budjetoiduista varoista. Jatkotutkimusta pitäisi tehdä lineaaristen ketjujen potentiaalin selvittämiseksi kiertotalouden edistämisessä etenkin luonnollisten materiaalien osalta.
Tutkimus liittyy Livian Kalatalous- ja ympäristöopiston Kalat kiertävät tehokkaasti -hankkeeseen, jossa oli tarkoitus arvioida vähempiarvoisen kalan pyydystys- ja hyödyntämispotentiaalia Livian ja Qvidjan biokaasulaitosten tuotannon tehostajana sekä kalastajien lisäansioiden antajana. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Paraisten alueen kalastajia sekä tapaamalla kala-alan asiantuntijoita. Tutkimuksessa todettiin vähempiarvoisten kalojen hyödyntämisen olevan biokaasuntuotannossa taloudellisesti kannattamatonta, mutta kalastajille kannattavaa suurivolyymisenä rysäkalastuksena arvokalan pyytämisen ohessa. Lisäksi todettiin kalastuksen kannattavuuteen vaikuttavan myös kalastajien oma kyky reagoida muuttuviin kalastusmahdollisuuksiin. Toimitusketjujen osalta huomattiin, että kiertotalouden mahdollisuudet luonnollisten materiaalien kuten ravinteiden kierrättäjänä voivat perustua myös pelkästään tuoteinnovaatioihin, jotka yhdistävät eri alojen ydinosaajat yhdeksi kannattavaksi kiertotalousketjuksi. Ketju voi silloin olla myös lineaarinen, eikä kierron sulkeminen ole välttämätöntä.
Poistamalla merestä kaupallisesti arvotonta pientä lahnaa ja ahventa biokaasuprosessin tarpeisiin parannettaisiin arvokalojen elinolosuhteita, vähennettäisiin ravinnekuormaa sekä tarjottaisiin rysäkalastajille mahdollisuus lisäansioihin. Kalojen sisältämät typpi- ja fosforiravinteet voitaisiin kierrättää takaisin pelloille lannoitteena vähentäen riippuvuutta teollisista lannoitteista. Toiminnan suurin hyöty koituisi Saaristomeren ravinteiden poistosta, ja siksi kalastusta voisi rahoittaa Itämeren ja vesiensuojeluun vuosille 2019–2021 budjetoiduista varoista. Jatkotutkimusta pitäisi tehdä lineaaristen ketjujen potentiaalin selvittämiseksi kiertotalouden edistämisessä etenkin luonnollisten materiaalien osalta.