Desinfektiotuotteen aktiiviaineiden kvantitatiivisen analyysimenetelmän kehitys
Stenroos, Valtteri (2019-05-23)
Desinfektiotuotteen aktiiviaineiden kvantitatiivisen analyysimenetelmän kehitys
(23.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052817605
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052817605
Tiivistelmä
Erikoistyön aiheena oli desinfektiotuotteen aktiiviaineiden kvantitatiivisen analyysimenetelmän kehitys. Tutkimus tehtiin suomalaisen yrityksen, KiiltoClean Oy, eräälle desinfektiotuotteelle. Kokeellisessa työssä verrattiin eri menetelmien soveltuvuuksia aktiiviaineiden kvantitatiivissa analyyseissä. Vertailussa kokeillut menetelmät olivat valittu kirjallisuudesta etsittyjen tutkimusten pohjalta. Nämä menetelmät olivat titraus, NMR, HPLC-MS, TLC sekä fluoresenssi. Tutkielmassa keskitytään aktiiviaineiden, triamiini ja kvaternäärinen ammoniumkloridi, sekä menetelmien teorioihin. Lopussa on kerrottu erikoistyön suorituksesta, keskeisimmistä tuloksista ja työn johtopäätelmistä.
Näytteiden valmistukset ja titraukset suoritettiin yrityksen laadunvalvontalaboratoriossa. Muiden menetelmien suorituspaikkana toimi Turun yliopiston kemian laitoksen laboratoriotilat. Tuotteen aktiiviaineiden analyysitulokset olivat hyvin lähellä teoreettisia arvoja kaikilla analyysimenetelmillä. Muiden valmistettujen näytteiden kohdalla oli toisinaan suurehkoja poikkeamia, mikä saattoi johtua siitä, että näiden näytteiden osalla aktiiviainepitoisuudet olivat lineaarisen mittausalueen ulkopuolella. Näytteen 1 osalta voidaan sanoa, että useampi mahdollisesti soveltuva analyysimenetelmä onnistuttiin löytämään. Näistä lupaavimmat olivat HPLC-MS- ja fluoresenssimenetelmät. Menetelmät vaativat kuitenkin vielä jatkokehitystä, sillä niiden toistettavuudet ja tarkkuudet sekä lineaariset alueet olisi määritettävä.
Näytteiden valmistukset ja titraukset suoritettiin yrityksen laadunvalvontalaboratoriossa. Muiden menetelmien suorituspaikkana toimi Turun yliopiston kemian laitoksen laboratoriotilat. Tuotteen aktiiviaineiden analyysitulokset olivat hyvin lähellä teoreettisia arvoja kaikilla analyysimenetelmillä. Muiden valmistettujen näytteiden kohdalla oli toisinaan suurehkoja poikkeamia, mikä saattoi johtua siitä, että näiden näytteiden osalla aktiiviainepitoisuudet olivat lineaarisen mittausalueen ulkopuolella. Näytteen 1 osalta voidaan sanoa, että useampi mahdollisesti soveltuva analyysimenetelmä onnistuttiin löytämään. Näistä lupaavimmat olivat HPLC-MS- ja fluoresenssimenetelmät. Menetelmät vaativat kuitenkin vielä jatkokehitystä, sillä niiden toistettavuudet ja tarkkuudet sekä lineaariset alueet olisi määritettävä.