Sukupuolen ja tasa-arvon teemat varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto-ohjelmissa
Sariola, Sanni (2019-04-28)
Sukupuolen ja tasa-arvon teemat varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto-ohjelmissa
(28.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052917749
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052917749
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli selvittää ja kuvata, millä tavoin tämän hetken varhaiskasvatuksen opettajan opintojen sisällöissä käsitellään sukupuolta ja tasa-arvoa. Tutkielmassa tarkasteltiin, millä tavoin sukupuolen ja tasa-arvon teemat näkyvät varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa. Lisäksi selvitettiin, millaisia näkemyksiä ja kokemuksia pian kandidaateiksi valmistuvilla varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoilla on sukupuolen ja tasa-arvon teemoista opintojensa sisällöissä.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tutkimus, jota täydennettiin määrällisellä näkökulmalla, ja sen lähtökohdat paikantuivat feministiseen kasvatustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen aineistona oli suomenkielisten varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta tarjoavien yliopistojen saatavilla olevien opetussuunnitelmien muodostama dokumenttiaineisto sekä kyselyaineisto, jonka kohderyhmänä oli eri suomenkielisten yliopistojen kolmannen vuoden varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat. Kyselyaineisto koostui 59 vastaajasta (N=59).
Opetussuunnitelmien muodostamaa dokumenttiaineistoa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin Nvivo-ohjelmassa. Aineistosta erotettiin kurssit, joilla ilmaistiin käsiteltävän sukupuoleen tai tasa-arvoon liittyviä aiheita sekä kurssit, joiden kurssikirjallisuudessa ilmaistiin käsiteltävän tasa-arvon aiheita. Kurssien osaamistavoitteiden ja sisältöjen pohjalta luotiin kategorioita, joiden avulla pyrittiin vastaamaan ensimmäiseen tutkimuskysymykseen sukupuolen ja tasa-arvon teemoista opetussuunnitelmista. Kyselyaineistoa analysoitiin määrällisesti prosentuaalisten jakaumien ja kuvaajien avulla. Vastausten jakaumien erojen tilastollista merkitsevyyttä testattiin SPSS-ohjelmassa khiin neliön yhteensopivuustestillä. Kyselylomakkeen avoimelle kysymykselle tehtiin yksinkertainen sisällönanalyysi.
Tutkimuksen tulosten mukaan varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelmissa käsitellään sukupuolen ja tasa-arvon aiheita vähän ja sukupuolitietoinen näkökulma on harvinainen. Kursseilla, joilla ilmaistiin käsiteltävän sukupuolen tai tasa-arvon aiheita, painottuivat yhteiskunnallinen näkökulma kasvatukseen sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Kursseilla, joiden kurssikirjallisuudessa käsiteltiin sukupuolen tai tasa-arvon aiheita, näkökulmat olivat monipuolisempia. Opiskelijat pitivät sukupuolitietoisuutta tärkeänä ja olennaisena varhaiskasvatuksessa ja opettajan työssä.
Sukupuolitietoisen näkökulman edistäminen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa näyttäisi edellyttävän kasvatuksen yhteiskunnallisten ulottuvuuksien tarkempaa tunnustamista ja huomioimista. Opiskelijat vaikuttaisivat kokevan sukupuolitietoisuuden tärkeämpänä, kuin miltä se näyttäytyy opintojen sisällöissä.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tutkimus, jota täydennettiin määrällisellä näkökulmalla, ja sen lähtökohdat paikantuivat feministiseen kasvatustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen aineistona oli suomenkielisten varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta tarjoavien yliopistojen saatavilla olevien opetussuunnitelmien muodostama dokumenttiaineisto sekä kyselyaineisto, jonka kohderyhmänä oli eri suomenkielisten yliopistojen kolmannen vuoden varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat. Kyselyaineisto koostui 59 vastaajasta (N=59).
Opetussuunnitelmien muodostamaa dokumenttiaineistoa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin Nvivo-ohjelmassa. Aineistosta erotettiin kurssit, joilla ilmaistiin käsiteltävän sukupuoleen tai tasa-arvoon liittyviä aiheita sekä kurssit, joiden kurssikirjallisuudessa ilmaistiin käsiteltävän tasa-arvon aiheita. Kurssien osaamistavoitteiden ja sisältöjen pohjalta luotiin kategorioita, joiden avulla pyrittiin vastaamaan ensimmäiseen tutkimuskysymykseen sukupuolen ja tasa-arvon teemoista opetussuunnitelmista. Kyselyaineistoa analysoitiin määrällisesti prosentuaalisten jakaumien ja kuvaajien avulla. Vastausten jakaumien erojen tilastollista merkitsevyyttä testattiin SPSS-ohjelmassa khiin neliön yhteensopivuustestillä. Kyselylomakkeen avoimelle kysymykselle tehtiin yksinkertainen sisällönanalyysi.
Tutkimuksen tulosten mukaan varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelmissa käsitellään sukupuolen ja tasa-arvon aiheita vähän ja sukupuolitietoinen näkökulma on harvinainen. Kursseilla, joilla ilmaistiin käsiteltävän sukupuolen tai tasa-arvon aiheita, painottuivat yhteiskunnallinen näkökulma kasvatukseen sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Kursseilla, joiden kurssikirjallisuudessa käsiteltiin sukupuolen tai tasa-arvon aiheita, näkökulmat olivat monipuolisempia. Opiskelijat pitivät sukupuolitietoisuutta tärkeänä ja olennaisena varhaiskasvatuksessa ja opettajan työssä.
Sukupuolitietoisen näkökulman edistäminen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa näyttäisi edellyttävän kasvatuksen yhteiskunnallisten ulottuvuuksien tarkempaa tunnustamista ja huomioimista. Opiskelijat vaikuttaisivat kokevan sukupuolitietoisuuden tärkeämpänä, kuin miltä se näyttäytyy opintojen sisällöissä.