Kielellisen pienryhmätoiminnan vaikutukset 4–5-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten puheen ymmärtämiseen
Ristimäki, Elisa (2019-04-25)
Kielellisen pienryhmätoiminnan vaikutukset 4–5-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten puheen ymmärtämiseen
Ristimäki, Elisa
(25.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019053117959
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019053117959
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitettiin, miten puheen ymmärtäminen edistyi vuoden aikana tavallisesti kehittyneillä maahanmuuttajataustaisilla lapsilla, joista osa osallistui päiväkodissaan suomen kieltä tukevaan pienryhmätoimintaan ja osa ei. Pienryhmätoiminnan ovat kehittäneet Turun kaupungin puheterapeutit, ja sen tavoite on tukea suomen kielen oppimista 4-vuotiaana päiväkotiympäristössä. Tutkielman tavoitteena oli saada alustavaa tietoa kielellisen pienryhmätoiminnan vaikuttavuudesta puheen ymmärtämisen osalta ja pilotoida käytettyä koeasetelmaa.
Tutkielma on kielellisen pienryhmäintervention seurantatutkimus, jossa tutkittavina oli 20 maahanmuuttajataustaista alkumittaukseen aikaan 4-vuotiasta lasta. Lapsista kymmenen (interventioryhmä) osallistui päivähoitoyksiköissään pienryhmätoimintaan ja kymmenellä lapsella (vertailuryhmä) vastaavaa toimintaa ei päiväkodissaan ollut. Lasten edistymistä seurattiin vuoden aikana kolme kertaa. Interventioryhmän lapset osallistuivat päiväkodeissaan lastentarhanopettajien vetämiin pienryhmiin kerran viikossa noin puolen vuoden ajan. Tutkielma on monimenetelmätutkimus, jossa määrällisiä tuloksia täydennetään laadullisin menetelmin. Lasten puheen ymmärtämisen kehitystä arvioitiin seuranta-ajan mittauspisteissä Reynellin kielellisen kehityksen testi III:n puheen ymmärtämisen osiolla, päiväkodin henkilökunnan täyttämillä kyselylomakkeilla ja leikkitilanteessa. Aineistoa analysoitiin tilastollisesti sekä leikkitilannetta keskustelunanalyysin lähtökohtia ja korjausaloitteita hyödyntäen.
Kielelliseen pienryhmätoimintaan osallistuneiden lasten puheen ymmärtäminen kehittyi Reynellin kielellisen kehityksen testi III:n puheen ymmärtämisen osiolla mitattuna paremmin kuin lapsilla, jotka eivät osallistuneet päiväkodissaan vastaavaan toimintaan. Aineistoon kuuluvien lasten tapauksessa isän koulutustaso kuitenkin näytti selittävän seuranta-aikana puheen ymmärtämisen kehittymistä enemmän kuin ryhmätoimintaan osallistuminen. Päiväkodin henkilökunnan täyttämän kyselyn vastausten tai leikkitilanteessa ohjeiden mukaan toimimisen perusteella ei ilmennyt eroa ryhmien välillä. Molemmissa ryhmissä lapset käyttivät aikuisen vuoroon kohdistuvina korjausaloitteina ymmärrysehdokkaita, kysymyksiä ja toistoa. Korjausaloitteiden käytön suhteen ei ryhmien välillä tullut esiin selvää eroa.
Tutkielman tulokset antavat viitteitä siitä, että suomen kielen oppimista tukeva pienryhmätoiminta edistää puheen ymmärtämisen taitoja maahanmuuttajataustaisilla lapsilla. Tutkielma oli luonteeltaan esitutkimus ja tulosten tulkinnassa on huomioitava otoksen pieni koko. Suuremman otoksen lisäksi jatkotutkimuksessa tulisi tutkittavia valittaessa huomioida isän koulutustaso sekä puheen ymmärtämisen lähtötaso.
Tutkielma on kielellisen pienryhmäintervention seurantatutkimus, jossa tutkittavina oli 20 maahanmuuttajataustaista alkumittaukseen aikaan 4-vuotiasta lasta. Lapsista kymmenen (interventioryhmä) osallistui päivähoitoyksiköissään pienryhmätoimintaan ja kymmenellä lapsella (vertailuryhmä) vastaavaa toimintaa ei päiväkodissaan ollut. Lasten edistymistä seurattiin vuoden aikana kolme kertaa. Interventioryhmän lapset osallistuivat päiväkodeissaan lastentarhanopettajien vetämiin pienryhmiin kerran viikossa noin puolen vuoden ajan. Tutkielma on monimenetelmätutkimus, jossa määrällisiä tuloksia täydennetään laadullisin menetelmin. Lasten puheen ymmärtämisen kehitystä arvioitiin seuranta-ajan mittauspisteissä Reynellin kielellisen kehityksen testi III:n puheen ymmärtämisen osiolla, päiväkodin henkilökunnan täyttämillä kyselylomakkeilla ja leikkitilanteessa. Aineistoa analysoitiin tilastollisesti sekä leikkitilannetta keskustelunanalyysin lähtökohtia ja korjausaloitteita hyödyntäen.
Kielelliseen pienryhmätoimintaan osallistuneiden lasten puheen ymmärtäminen kehittyi Reynellin kielellisen kehityksen testi III:n puheen ymmärtämisen osiolla mitattuna paremmin kuin lapsilla, jotka eivät osallistuneet päiväkodissaan vastaavaan toimintaan. Aineistoon kuuluvien lasten tapauksessa isän koulutustaso kuitenkin näytti selittävän seuranta-aikana puheen ymmärtämisen kehittymistä enemmän kuin ryhmätoimintaan osallistuminen. Päiväkodin henkilökunnan täyttämän kyselyn vastausten tai leikkitilanteessa ohjeiden mukaan toimimisen perusteella ei ilmennyt eroa ryhmien välillä. Molemmissa ryhmissä lapset käyttivät aikuisen vuoroon kohdistuvina korjausaloitteina ymmärrysehdokkaita, kysymyksiä ja toistoa. Korjausaloitteiden käytön suhteen ei ryhmien välillä tullut esiin selvää eroa.
Tutkielman tulokset antavat viitteitä siitä, että suomen kielen oppimista tukeva pienryhmätoiminta edistää puheen ymmärtämisen taitoja maahanmuuttajataustaisilla lapsilla. Tutkielma oli luonteeltaan esitutkimus ja tulosten tulkinnassa on huomioitava otoksen pieni koko. Suuremman otoksen lisäksi jatkotutkimuksessa tulisi tutkittavia valittaessa huomioida isän koulutustaso sekä puheen ymmärtämisen lähtötaso.