Eurooppalaisten pelätty ja toivottu suhde mongoleihin 1200- ja 1300-luvuilla : Ennakkokäsitykset, uskonto ja pelko asenteiden muokkaajina
Sjöholm, Otto (2019-05-16)
Eurooppalaisten pelätty ja toivottu suhde mongoleihin 1200- ja 1300-luvuilla : Ennakkokäsitykset, uskonto ja pelko asenteiden muokkaajina
Sjöholm, Otto
(16.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019053117962
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019053117962
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan 1200- ja 1300-luvun eurooppalaisten suhtautumisia mongoleihin. Mongolit olivat hyökänneet Eurooppaan vuonna 1241, mutta vetäytyivät sotajoukkoineen Euroopasta pois jo vuonna 1242. Hyökkäyksien myötä eurooppalaisten ensivaikutelmat mongoleista olivat olleet varsin negatiivisia. Eurooppalaiset arvelivat mongolien olevan saatanallisia joukkoja, jotka enteilivät maailmanloppua. Pian eurooppalaiset kuitenkin ymmärsivät, että tiedon saanti mongoleista oli elintärkeää, jos aikoisivat varmistaa sen, että mongolit eivät enää tulevaisuudessa aiheuttaisi heille sekasortoa ja tuhoa. Tämän vuoksi eurooppalaiset lähettivät mongolivaltakunnan alueelle tutkimusmatkailijoita ja diplomaatteja ottamaan selkoa mongoleista. Tutkimusmatkailijoiden raportit mongoleista ja muista kansoista alkoivat muokata eurooppalaisten suhtautumisia mongoleita kohtaan.
Työssä tarkastellaan eurooppalaisten suhtautumisia mongoleihin ennakkokäsityksien, uskonnon ja pelon teemojen kautta. Tutkimuksessa alkuperäislähteinä on käytetty Johannes de Plano Carpinin, Vilhelm Rubrukin, Marco Polon, Odoric Pordenonelaisen ja sir John Mandevillen matkakertomuksia. Työssä on myös käytetty Matthaeus Parisiensiksen kirjoittamia kuvauksia mongoleista ja Tšingis-kaanin elämästä kertovaa teosta nimeltä Mongolien salainen historia. Työssä tutkimusmetodi on ollut kvalitatiivinen. Alkuperäislähteitä on vertailtu keskenään, jonka myötä on tehty päätelmiä. Lisäksi aiempaa tutkimuskirjallisuutta on hyödynnetty.
Tutkimuksesta ilmeni, että eurooppalaisten suhtautuminen mongoleihin oli riippuvaista heidän kristillisestä maailmankuvastaan, sillä kristillinen maailmankuva loi heille raamit, miten maailmasta voitiin ylipäätään ajatella. Uskonnon kautta eurooppalaisille syntyi useita ennakkokäsityksiä mongoleista, mikä vaikutti siihen, miten he mongoleihin suhtautuivat. Lisäksi opportunistinen ajattelu oli vahvasti läsnä eurooppalaisten ajattelussa, kun he loivat mielipiteitään mongoleista. Eurooppalaiset muun muassa toivoivat, että mongolit kääntyisivät kristityiksi, jonka myötä heistä olisi tullut heidän liittolaisiaan muslimeita vastaan. Lisäksi pelko loi eurooppalaisille negatiivisia mielleyhtymiä mongoleista.
Työssä tarkastellaan eurooppalaisten suhtautumisia mongoleihin ennakkokäsityksien, uskonnon ja pelon teemojen kautta. Tutkimuksessa alkuperäislähteinä on käytetty Johannes de Plano Carpinin, Vilhelm Rubrukin, Marco Polon, Odoric Pordenonelaisen ja sir John Mandevillen matkakertomuksia. Työssä on myös käytetty Matthaeus Parisiensiksen kirjoittamia kuvauksia mongoleista ja Tšingis-kaanin elämästä kertovaa teosta nimeltä Mongolien salainen historia. Työssä tutkimusmetodi on ollut kvalitatiivinen. Alkuperäislähteitä on vertailtu keskenään, jonka myötä on tehty päätelmiä. Lisäksi aiempaa tutkimuskirjallisuutta on hyödynnetty.
Tutkimuksesta ilmeni, että eurooppalaisten suhtautuminen mongoleihin oli riippuvaista heidän kristillisestä maailmankuvastaan, sillä kristillinen maailmankuva loi heille raamit, miten maailmasta voitiin ylipäätään ajatella. Uskonnon kautta eurooppalaisille syntyi useita ennakkokäsityksiä mongoleista, mikä vaikutti siihen, miten he mongoleihin suhtautuivat. Lisäksi opportunistinen ajattelu oli vahvasti läsnä eurooppalaisten ajattelussa, kun he loivat mielipiteitään mongoleista. Eurooppalaiset muun muassa toivoivat, että mongolit kääntyisivät kristityiksi, jonka myötä heistä olisi tullut heidän liittolaisiaan muslimeita vastaan. Lisäksi pelko loi eurooppalaisille negatiivisia mielleyhtymiä mongoleista.