Lapsilähtöisyys, perustoiminnot ja pienryhmätoiminta Raision varhaiskasvatuksessa
Raatikainen, Henna; Lohiranta, Teresia (2019-04-29)
Lapsilähtöisyys, perustoiminnot ja pienryhmätoiminta Raision varhaiskasvatuksessa
(29.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019053118008
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019053118008
Tiivistelmä
Tutkimuksemme käsittelee lapsilähtöisyyden, perustoimintojen ja pienryhmätoiminnan toteutumista Raision kaupungin päiväkodeissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Raision varhaiskasvatuksen kehittämistyöryhmän kehittämät suunnitelmat lapsilähtöisestä pedagogiikasta, perustoiminnoista ja pienryhmätoiminnasta ovat toteutuneet.
Tutkimus oli kyselytutkimus, jonka toteutimme Webropol-nettikyselylomakkeella. Lähetimme kyselylomakkeet sähköpostitse kaikille Raision kaupungin päiväkotien tiimeille. Kyselyymme vastasi 38 tiimiä. Lomake sisälsi sekä monivalinta-, väite- että avoimia kysymyksiä, joiden avulla tiedustelimme tiimien ryhmän rakennetta sekä lapsilähtöisyyden, perustoimintojen ja pienryhmätoiminnan toteutumista. Halusimme selvittää, miten tiimit ymmärtävät käsitteet, miten näitä toimintoja toteutetaan, ja miten he suunnittelevat toimintaa. Lisäksi pyysimme tiimien arvioimaan lapsilähtöisyyden, perustoimintojen ja pienryhmätoiminnan haasteita ja esteitä sekä myös hyötyjä ja etuja.
Tulokset osoittivat, että lapsilähtöisyyden koettiin toteutuvan pääsääntöisesti hyvin Raision varhaiskasvatuksessa. Suurin osa vastaajista koki, että toiminta on joustavaa. Lapsilähtöisen pedagogiikan suurimmiksi hyödyiksi koettiin lasten innostuneisuus ja motivoituneisuus oppimaan sekä se, että lapset kokevat tulleensa kuulluksi ja saavat kokemuksen osallisuudesta. Lapsilähtöisyyden suurimmiksi haasteiksi koettiin lasten erilaiset tarpeet ja toiveet sekä resurssien puute.
Tuloksien mukaan Raisiossa yli puolet vastaajista kertoi suunnittelevansa ja arvioivansa perustoimintotilanteita. Perustoimintojen hyödyiksi koettiin oppiminen luonnollisissa ja arkisissa tilanteissa ja mahdollisuus oppia erilaisia taitoja ja oppimissisältöjä sekä huomioida lapsi yksilöllisesti. Tutkimuksen mukaan arkipedagogiikan suurimpina haasteina nähtiin ryhmärakenne ja kiire sekä henkilöstön vaje ja vaihtuvuus.
Tulosten mukaan yleisin pienryhmän lapsimäärä oli 2–5 lasta. Pienryhmien muodostamiseen vaikuttaa eniten lasten kehitystaso ja tuen tarve. Pienryhmätoiminnan suurimmiksi eduiksi tutkimuksessamme koettiin mahdollisuus huomioida lapsi yksilönä ja parempi työrauha. Haasteena nähtiin henkilöstön vaje ja poissaolot sekä puutteelliset tilat. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, miten lapsilähtöisyys, perustoiminnot ja pienryhmätoiminnot vaikuttavat ja ovat yhteydessä toisiinsa. Olisiko esimerkiksi pienryhmätoimintaa enemmän käyttävän tiimin toiminta lapsilähtöisempää?
Tutkimus oli kyselytutkimus, jonka toteutimme Webropol-nettikyselylomakkeella. Lähetimme kyselylomakkeet sähköpostitse kaikille Raision kaupungin päiväkotien tiimeille. Kyselyymme vastasi 38 tiimiä. Lomake sisälsi sekä monivalinta-, väite- että avoimia kysymyksiä, joiden avulla tiedustelimme tiimien ryhmän rakennetta sekä lapsilähtöisyyden, perustoimintojen ja pienryhmätoiminnan toteutumista. Halusimme selvittää, miten tiimit ymmärtävät käsitteet, miten näitä toimintoja toteutetaan, ja miten he suunnittelevat toimintaa. Lisäksi pyysimme tiimien arvioimaan lapsilähtöisyyden, perustoimintojen ja pienryhmätoiminnan haasteita ja esteitä sekä myös hyötyjä ja etuja.
Tulokset osoittivat, että lapsilähtöisyyden koettiin toteutuvan pääsääntöisesti hyvin Raision varhaiskasvatuksessa. Suurin osa vastaajista koki, että toiminta on joustavaa. Lapsilähtöisen pedagogiikan suurimmiksi hyödyiksi koettiin lasten innostuneisuus ja motivoituneisuus oppimaan sekä se, että lapset kokevat tulleensa kuulluksi ja saavat kokemuksen osallisuudesta. Lapsilähtöisyyden suurimmiksi haasteiksi koettiin lasten erilaiset tarpeet ja toiveet sekä resurssien puute.
Tuloksien mukaan Raisiossa yli puolet vastaajista kertoi suunnittelevansa ja arvioivansa perustoimintotilanteita. Perustoimintojen hyödyiksi koettiin oppiminen luonnollisissa ja arkisissa tilanteissa ja mahdollisuus oppia erilaisia taitoja ja oppimissisältöjä sekä huomioida lapsi yksilöllisesti. Tutkimuksen mukaan arkipedagogiikan suurimpina haasteina nähtiin ryhmärakenne ja kiire sekä henkilöstön vaje ja vaihtuvuus.
Tulosten mukaan yleisin pienryhmän lapsimäärä oli 2–5 lasta. Pienryhmien muodostamiseen vaikuttaa eniten lasten kehitystaso ja tuen tarve. Pienryhmätoiminnan suurimmiksi eduiksi tutkimuksessamme koettiin mahdollisuus huomioida lapsi yksilönä ja parempi työrauha. Haasteena nähtiin henkilöstön vaje ja poissaolot sekä puutteelliset tilat. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, miten lapsilähtöisyys, perustoiminnot ja pienryhmätoiminnot vaikuttavat ja ovat yhteydessä toisiinsa. Olisiko esimerkiksi pienryhmätoimintaa enemmän käyttävän tiimin toiminta lapsilähtöisempää?