Työrauha ja eriyttäminen luokanopettajien näkökulmasta

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin luokanopettajien näkemyksiä työrauhasta ja eriyttämisestä sekä näiden taustatekijöistä ja yhteydestä. Tutkimuksen kohteena oli alakoulujen luokanopettajia (n=99) Suomen 12 maakunnasta. Aiempien tutkimusten mukaan sekä opettajat että oppilaat ovat kokeneet, että työrauhahäiriöihin puuttumiseen käytetään liikaa aikaa. Lisäksi perusopetuksen oppilailla on yhä moninaisempia oppimisen ja ohjauksen tarpeita, joihin tulisi inkluusioperiaatteen mukaan vastata ensisijaisesti yleisopetuksen ryhmissä. Perusopetuksessa tarvitaankin toimivia ratkaisuja sekä työrauhan edistämiseen että eriyttämisen tehostamiseen.

Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselylomakkeella, joka sisälsi neljä osaa: taustatiedot, työrauha, eriyttäminen sekä työrauhan ja eriyttämisen yhteys. Työrauhan ja eriyttämisen osalta kartoitettiin työrauhahäiriöiden ja eriyttämisen keinojen määrää ja laatua. Kyselylomake sisälsi suljettuja ja avoimia kysymyksiä eli sillä kerättiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa.

Tulosten mukaan vastaajien luokilla ilmeni erilaisia työrauhahäiriöitä useamman kerran päivässä. Näistä sekä yleisimmäksi että häiritsevimmäksi koettiin ilman puheenvuoroa puhuminen. Työrauhaan yhteydessä oleviksi asioiksi mainittiin useimmiten opettajaan ja oppilaisiin liittyviä tekijöitä. Eriyttämistä vastaajat puolestaan käyttivät kaikilla oppitunneilla ainakin jonkin eriyttämisen keinon muodossa. Keinoista useimmiten käytetty oli henkilökohtainen ohjaus. Eriyttämiseen yhteydessä oleviksi asioiksi mainittiin useimmiten resurssit, kuten materiaalit ja henkilöstö.

Työrauhahäiriöiden ja eriyttämisen keinojen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, mutta silti suurin osa vastaajista koki työrauhalla olevan vaikutusta eriyttämiseen ja eriyttämisellä työrauhaan. Vastaajat perustelivat työrauhan vaikutusta eriyttämiseen lähinnä aikaresurssin kautta eli kun opettajan ei tarvinnut käyttää aikaa työrauhahäiriöihin puuttumiseen, sitä jäi eriyttämiseen. Eriyttämisen vaikutusta työrauhaan vastaajat puolestaan perustelivat suurimmaksi osaksi opiskelun mielekkyyden kautta. Tulosten perusteella hyvän työrauhan ja inkluusion onnistumisen takaamiseksi tarvitaan vielä lisätoimia. Olisi esimerkiksi aiheellista tutkia tarkemmin, voitaisiinko opetuksen laatua parantaa merkittävästi vastaajien korostamalla resurssien lisäämisellä.