Vapaa-ajan lukemisen aktiivisuus ja lukuasenteet 3.-6. luokilla
Härmälä, Kaisa (2019-05-07)
Vapaa-ajan lukemisen aktiivisuus ja lukuasenteet 3.-6. luokilla
(07.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019053118097
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019053118097
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida 3.˗6.˗luokkalaisten oppilaiden lukuharrastuneisuutta lukemisen aktiivisuuden ja lukuasenteiden kannalta. Tässä tutkimuksessa lukuharrastuneisuutta tarkasteltiin kirjojen lukemisena. Lisäksi tutkittiin, missä määrin oppilaan lähipiirin, kuten vanhempien, ystävien ja luokanopettajan, kirjojen lukuharrastuneisuus ja oppilaan lukemaan kannustaminen olivat yhteydessä oppilaan lukuaktiivisuuteen ja lukuasenteisiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, missä määrin oppilaan sukupuoli ja luokka-aste olivat yhteydessä oppilaiden lukuharrastuneisuuteen.
Tutkimus on osa Turun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston Tarinoilla lukijoiksi -hanketta. Kyselyt toteutettiin syksyllä 2017 TARU-hankkeessa mukana olleissa 3.˗6. luokissa Rauman ja Jyväskylän seuduilla. Tutkimusaineisto kerättiin oppilaskyselyin ja aineistoa analysoitiin IBM SPSS -tilasto-ohjelmalla käyttäen varianssianalyysia, khiin neliö -testiä, korrelaatiokerrointa ja riippumattomien otosten t-testiä.
Tulokset osoittivat, että tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden lukuaktiivisuus oli verrattain korkea. Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroa lukuaktiivisuudessa, mutta tyttöjen lukuasenteet olivat tilastollisesti merkitsevästi positiivisemmat verrattuna poikien lukuasenteisiin. Oppilaiden lukuaktiivisuus erosi tilastollisesti merkitsevästi 4. ja 5. luokkien oppilaiden välillä, mutta lukuasenteet eivät eronneet eri luokka-asteiden välillä. Oppilaan kokemalla lukemaan kannustamisella oli positiivinen yhteys sekä lukuaktiivisuuteen että lukuasenteeseen. Lisäksi perheen osoittamalla lukemisen mallilla ja ystävien lukuharrastuneisuudella havaittiin positiivinen yhteys oppilaan lukuaktiivisuuteen.
Johtopäätöksenä tutkimuksen tuloksista voidaan sanoa, että oppilaan kokema lukemaan kannustaminen ja lähipiirin lukuharrastuneisuus ovat merkittävässä asemassa oppilaan lukuharrastuneisuudessa ja sen kehittymisessä. Tyttöjen poikia positiivisemmat lukuasenteet osoittavat, että erityisesti pojat tarvitsevat tukea lähipiiriltä lukuharrastuneisuutensa kehittymiseen ja säilymiseen.
Tutkimus on osa Turun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston Tarinoilla lukijoiksi -hanketta. Kyselyt toteutettiin syksyllä 2017 TARU-hankkeessa mukana olleissa 3.˗6. luokissa Rauman ja Jyväskylän seuduilla. Tutkimusaineisto kerättiin oppilaskyselyin ja aineistoa analysoitiin IBM SPSS -tilasto-ohjelmalla käyttäen varianssianalyysia, khiin neliö -testiä, korrelaatiokerrointa ja riippumattomien otosten t-testiä.
Tulokset osoittivat, että tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden lukuaktiivisuus oli verrattain korkea. Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroa lukuaktiivisuudessa, mutta tyttöjen lukuasenteet olivat tilastollisesti merkitsevästi positiivisemmat verrattuna poikien lukuasenteisiin. Oppilaiden lukuaktiivisuus erosi tilastollisesti merkitsevästi 4. ja 5. luokkien oppilaiden välillä, mutta lukuasenteet eivät eronneet eri luokka-asteiden välillä. Oppilaan kokemalla lukemaan kannustamisella oli positiivinen yhteys sekä lukuaktiivisuuteen että lukuasenteeseen. Lisäksi perheen osoittamalla lukemisen mallilla ja ystävien lukuharrastuneisuudella havaittiin positiivinen yhteys oppilaan lukuaktiivisuuteen.
Johtopäätöksenä tutkimuksen tuloksista voidaan sanoa, että oppilaan kokema lukemaan kannustaminen ja lähipiirin lukuharrastuneisuus ovat merkittävässä asemassa oppilaan lukuharrastuneisuudessa ja sen kehittymisessä. Tyttöjen poikia positiivisemmat lukuasenteet osoittavat, että erityisesti pojat tarvitsevat tukea lähipiiriltä lukuharrastuneisuutensa kehittymiseen ja säilymiseen.