Syyteneuvottelumenettelyn toteutuminen Suomessa erityisesti perustuslain 21 §:n turvaaman oikeusturvan ja joutuisuuden näkökulmasta
Seppälä, Ida-Maria (2019-05-20)
Syyteneuvottelumenettelyn toteutuminen Suomessa erityisesti perustuslain 21 §:n turvaaman oikeusturvan ja joutuisuuden näkökulmasta
(20.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019053117968
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019053117968
Tiivistelmä
Syyteneuvottelulla tarkoitetaan yleisesti menettelyä, jossa epäilty tai vastaaja voi tunnustamalla saada lievennystä rangaistukseensa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten syyteneuvottelumenettely on käynnistynyt Suomessa lain säätämisen jälkeen ja vastaako se sille lainsäädäntövaiheessa asetettuja tavoitteita erityisesti perustuslain 21 §:n näkökulmasta. Tutkielman ydin on vastaajan oikeusturvaan ja prosessiekonomiaan liittyvien jännitteiden sekä toisaalta näihin liittyvien epäkohtien ratkaisujen tarkastelussa. Tarkoituksena on selvittää, onko syyteneuvottelumenettely nopeuttanut rikosprosessia ja jos, niin missä prosessin vaiheessa eniten. Perusoikeusnäkökulma tulee tutkielmassa esiin oikeusturvan ja prosessin joutuisuuden sekä muiden menettelyä koskevien oikeuksien määrittelyssä.
Syytteestä sopimista tai muuta amerikkalaisen plea bargain –järjestelmän vastinetta, oikeudellista siirrännäistä vastustettiin Suomessa pitkään ja sitä pidettiin suomalaiseen oikeusjärjestelmään sopimattomana. Ennen syyteneuvottelujärjestelmän käyttöönottoa menettelyä kritisoitiin erityisesti asianosaisten oikeusturvanäkökohtiin vedoten. Syyteneuvottelujärjestelmän tavoitteena on nopeuttaa rikosprosessimenettelyä laajoissa ja vaativissa asioissa siten, että tehostuneen viranomaistoiminnan tuloksena resursseja voidaan kohdentaa entistä tarkoituksenmukaisemmin.
Tutkimusmateriaali koostuu virallislähteistä, oikeuskirjallisuudesta sekä käräjäoikeuksien vuosien 2015-2019 tunnustamisoikeudenkäyntituomioista. Tutkimusmetodi on pääosin oikeusdogmaattinen, mutta siltä osin kuin tutkielmassa arvioidaan syyteneuvottelusta säädetyn lainsäädännön vaikutuksia erityisesti joutuisuuden ja oikeusturvan kannalta, tutkimusmetodi on oikeuspoliittinen. Syyteneuvottelumenettelystä saatujen käytännön kokemusten selvittämiseksi haastateltiin kahta talousrikossyyttäjää.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että lainsäädäntövaiheessa syyteneuvottelumenettelylle asetetut tavoitteet näyttäisivät toteutuneen osittain ja menettelyn käyttöönotto on tuonut prosessiekonomisia säästöjä etenkin tuomioistuinvaiheessa. Lisäksi voidaan todeta, että asianosaisten oikeusturvasta huolehditaan syyteneuvottelumenettelyssä riittävällä tavalla. Oikeusturvasta huolehtiminen tapahtuu niin tunnustuksen vapaaehtoisuuden ja oikeellisuuden varmistamisella kuin ammattitaitoisen avustajan käyttämiselläkin.
Syytteestä sopimista tai muuta amerikkalaisen plea bargain –järjestelmän vastinetta, oikeudellista siirrännäistä vastustettiin Suomessa pitkään ja sitä pidettiin suomalaiseen oikeusjärjestelmään sopimattomana. Ennen syyteneuvottelujärjestelmän käyttöönottoa menettelyä kritisoitiin erityisesti asianosaisten oikeusturvanäkökohtiin vedoten. Syyteneuvottelujärjestelmän tavoitteena on nopeuttaa rikosprosessimenettelyä laajoissa ja vaativissa asioissa siten, että tehostuneen viranomaistoiminnan tuloksena resursseja voidaan kohdentaa entistä tarkoituksenmukaisemmin.
Tutkimusmateriaali koostuu virallislähteistä, oikeuskirjallisuudesta sekä käräjäoikeuksien vuosien 2015-2019 tunnustamisoikeudenkäyntituomioista. Tutkimusmetodi on pääosin oikeusdogmaattinen, mutta siltä osin kuin tutkielmassa arvioidaan syyteneuvottelusta säädetyn lainsäädännön vaikutuksia erityisesti joutuisuuden ja oikeusturvan kannalta, tutkimusmetodi on oikeuspoliittinen. Syyteneuvottelumenettelystä saatujen käytännön kokemusten selvittämiseksi haastateltiin kahta talousrikossyyttäjää.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että lainsäädäntövaiheessa syyteneuvottelumenettelylle asetetut tavoitteet näyttäisivät toteutuneen osittain ja menettelyn käyttöönotto on tuonut prosessiekonomisia säästöjä etenkin tuomioistuinvaiheessa. Lisäksi voidaan todeta, että asianosaisten oikeusturvasta huolehditaan syyteneuvottelumenettelyssä riittävällä tavalla. Oikeusturvasta huolehtiminen tapahtuu niin tunnustuksen vapaaehtoisuuden ja oikeellisuuden varmistamisella kuin ammattitaitoisen avustajan käyttämiselläkin.