Toimenpide-ehdotusten lukijat ja tekijät : Ammatillisen koulutuksen selvitysten toimenpide-ehdotusten tekijyys ja direktiivien velvoittavuus
Salonen, Mika (2019-05-20)
Toimenpide-ehdotusten lukijat ja tekijät : Ammatillisen koulutuksen selvitysten toimenpide-ehdotusten tekijyys ja direktiivien velvoittavuus
(20.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019053118092
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019053118092
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan selvitysten toimenpide-ehdotusten lukijuutta ja tekijyyttä sekä tekijän vaikutusta ehdotuksissa esiintyvien direktiivien nesessiivisyyteen. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan ehdotusjaksoja tekstinä ja tekstin osina. Tutkimusaineistona on kahdeksan ammatillisen koulutuksen aihepiiriin liittyvää selvitystä ja niiden toimenpide-ehdotukset. Tutkimus on pääosin semanttista laadullista tekstintutkimusta, jonka lähtökohtana on systeemis-funktionaalinen kielioppiteoria ja sen metafunktioiden ilmentyminen ehdotuksissa. Ehdotusjakson tutkimuksessa on käytetty tekstinlajitutkimuksen jaksoanalyysia.
Tutkimusaineistona olevat selvitykset ovat institutionaalisia tekstejä, joissa käytetty kieli on osa virkakielen kielimuotoa. Institutionaalisiin teksteihin liittyy usein rakenteiden yhdenmukaisuus ja toimijoiden (ohjailijat, lukijat ja toivotun teon tekijät) asiantuntijuus. Ohjailijaksi tutkimuksessa on nimetty ehdotusten laatija, joka on usein kahden tai useamman henkilön työryhmä. Lukija puolestaan on tekstien ja ehdotusten oletuslukija. Tekijä ja tekijyys viittaavat tässä tutkimuksessa ehdotusten esittämien tekojen oletettuun tekijään.
Toimenpide-ehdotukset ovat selvitysten tekstilajissa yleisesti esiintyvä rakenneosa, jonka esiintyminen riippuu tekstilajiin liittyvistä odotuksista tai selvitysten toimeksiannoista. Jakson esiintyminen teksteissä voi liittyä toimeksiannon lisäksi diskurssiyhteisön odotuksiin selvitysten kaltaisten tekstien rakenteesta. Ehdotusjakson laaja variaatio osoittaa, että jakso ei ole kovin konventionaalinen rakenneosa.
Selvitysten oletuslukijaa ei tekstissä useinkaan ole suoraan mainittu, vaan se ilmenee tekstissä olevien vihjeiden avulla. Viittaukset aiempiin selvityksiin, diskurssiyhteisön yhteisten alkuoletusten käyttäminen ja aihepiirin erityissanaston käyttäminen osoittavat, että oletuslukijan oletetaan olevan aihepiirin ja sen taustat tietävä asiantuntijalukija.
Toivotun teon tekijät ovat ammatillisen koulutuksen alueellisia ja valtakunnallisia toimijoita. Alueellisista tekijöistä viitataan useimmiten koulutuksen järjestäjiin, ja valtakunnallisia tekijöitä ovat Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Tekijät on useimmiten ymmärrettävissä tekstin viittausten ja muiden tekstinulkoiseen todellisuuteen ohjaavien vihjeiden perusteella: 466 toimenpide-ehdotuksesta 68 prosentissa tekijää ei ole kirjattu suoraan ehdotukseen.
Ehdotusten lukijoiden ja tekijöiden ohella aineistosta nousee esiin ohjailijan rooli ja merkitys metafunktioiden ilmentymissä. Ohjailija määrittää ehdotuksissa sekä ehdotusten takana olevat alkuoletukset (ideationaalinen metafunktio) että lukijoiden ja tekijöiden roolit ehdotusten muotoilemassa maailmassa (interpersoonainen metafunktio). Tutkimuksessa sivutaan myös ohjailijan omaa roolia toisaalta toimeksiannon saaneena toimijana ja toisaalta tulevaisuuteen liittyviin muutoksiin ohjaavana toimijana.
Tutkimuksen perusteella tekijä vaikuttaa niiden kanssa käytettyihin direktiiveihin kahdella tavalla. Alueelliset toimijat on esitetty tekstissä usein tekstiin kirjattuina, ja niiden yhteydessä on käytetty useimmiten velvoittavampia direktiivejä. Valtakunnallisiin tekijöihin on viitattu useimmin implisiittisesti, jolloin myös direktiivi on velvoittavampi kuin tapauksissa, jolloin tekijä on mainittu tekstissä.
Tutkimusaineistona olevat selvitykset ovat institutionaalisia tekstejä, joissa käytetty kieli on osa virkakielen kielimuotoa. Institutionaalisiin teksteihin liittyy usein rakenteiden yhdenmukaisuus ja toimijoiden (ohjailijat, lukijat ja toivotun teon tekijät) asiantuntijuus. Ohjailijaksi tutkimuksessa on nimetty ehdotusten laatija, joka on usein kahden tai useamman henkilön työryhmä. Lukija puolestaan on tekstien ja ehdotusten oletuslukija. Tekijä ja tekijyys viittaavat tässä tutkimuksessa ehdotusten esittämien tekojen oletettuun tekijään.
Toimenpide-ehdotukset ovat selvitysten tekstilajissa yleisesti esiintyvä rakenneosa, jonka esiintyminen riippuu tekstilajiin liittyvistä odotuksista tai selvitysten toimeksiannoista. Jakson esiintyminen teksteissä voi liittyä toimeksiannon lisäksi diskurssiyhteisön odotuksiin selvitysten kaltaisten tekstien rakenteesta. Ehdotusjakson laaja variaatio osoittaa, että jakso ei ole kovin konventionaalinen rakenneosa.
Selvitysten oletuslukijaa ei tekstissä useinkaan ole suoraan mainittu, vaan se ilmenee tekstissä olevien vihjeiden avulla. Viittaukset aiempiin selvityksiin, diskurssiyhteisön yhteisten alkuoletusten käyttäminen ja aihepiirin erityissanaston käyttäminen osoittavat, että oletuslukijan oletetaan olevan aihepiirin ja sen taustat tietävä asiantuntijalukija.
Toivotun teon tekijät ovat ammatillisen koulutuksen alueellisia ja valtakunnallisia toimijoita. Alueellisista tekijöistä viitataan useimmiten koulutuksen järjestäjiin, ja valtakunnallisia tekijöitä ovat Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Tekijät on useimmiten ymmärrettävissä tekstin viittausten ja muiden tekstinulkoiseen todellisuuteen ohjaavien vihjeiden perusteella: 466 toimenpide-ehdotuksesta 68 prosentissa tekijää ei ole kirjattu suoraan ehdotukseen.
Ehdotusten lukijoiden ja tekijöiden ohella aineistosta nousee esiin ohjailijan rooli ja merkitys metafunktioiden ilmentymissä. Ohjailija määrittää ehdotuksissa sekä ehdotusten takana olevat alkuoletukset (ideationaalinen metafunktio) että lukijoiden ja tekijöiden roolit ehdotusten muotoilemassa maailmassa (interpersoonainen metafunktio). Tutkimuksessa sivutaan myös ohjailijan omaa roolia toisaalta toimeksiannon saaneena toimijana ja toisaalta tulevaisuuteen liittyviin muutoksiin ohjaavana toimijana.
Tutkimuksen perusteella tekijä vaikuttaa niiden kanssa käytettyihin direktiiveihin kahdella tavalla. Alueelliset toimijat on esitetty tekstissä usein tekstiin kirjattuina, ja niiden yhteydessä on käytetty useimmiten velvoittavampia direktiivejä. Valtakunnallisiin tekijöihin on viitattu useimmin implisiittisesti, jolloin myös direktiivi on velvoittavampi kuin tapauksissa, jolloin tekijä on mainittu tekstissä.