Kuin Sally ja Susie – muotia rivien välistä : Sally Singerin Vogue-julkaisujen ja Style Bubble -blogin vertaileva kriittinen diskurssianalyysi

Abstract

Tutkielmassa vertaillaan kahden muotikirjoittajan, Vogue-lehden Sally Singerin ja Style Bubble -blogin Susanna Laun, tekstejä kriittisen diskurssianalyysin kautta. Aineistona tutkielmassa ovat kirjoittajien verkkojulkaisut noin puolen vuoden ajalta. Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa teksteistä diskursseja ja vertailla niitä suhteessa toisiinsa sekä suhteuttaa diskurssit niitä ympäröivään maailmaan, muoti-instituutioon. Tutkimusmenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysia, jonka avulla diskurssien tunnistamisesta siirrytään diskurssien sisälle, siihen, mitä niissä sanotaan tai tehdään. Kun diskursseja käsitellään yhteydessä ympäröivään muoti-instituutioon, on mahdollista pohtia myös instituution todellisuutta ja siinä vallitsevia valtasuhteita. Kirjoittajiin liittyy kiinteästi perinteisten muotitoimittajien ja -journalistien osittain negatiivinen suhtautuminen bloggaajiin, tietynlaisiin uuden aallon muotitoimittajiin. Perinteistä muotikirjoittajaa tutkimuksessa edustaa Singer ja bloggaajaa Lau. Tutkielman diskurssianalyysin taustana on näin valtakamppailu, ja ennakko-oletuksena tutkielmassa on erilaisten ja toisilleen vastakkaisten diskurssien löytyminen. Kirjoittajien asemoiminen osaksi muoti-instituutiota kytkeytyy sosiologiseen muodintutkimukseen, jossa muoti nähdään eri toimijoista koostuvana instituutiona. Tutkimustulokset osoittavat, että tunnistetut diskurssit ovat osittain toisilleen vastakkaisia. Myös samankaltaisia diskursseja pystyttiin tunnistamaan, mutta näissäkin diskurssien sisältä oli löydettävissä eroavaisuuksia. Singerin teksteistä esiin nousi vahvasti korkean muodin erottaminen muusta muodista ja tämän asemoiminen kaiken muun yläpuolelle. Lisäksi Singerin teksteissä vakavat aiheet kumottiin usein keveydellä. Laun teksteissä korostui lukijoihin samastuminen ja autenttisuus, sekä kriittisyys ympäröivää muoti-instituutiota kohtaan. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että muotimediasta löytyy toisistaan eroavia ääniä ja hyvinkin erilaisia diskursseja, vaikka toimijat sijoittuvat saman instituution sisälle ja puhuvat samoista aihepiireistä. Aineiston kattaessa vain kaksi kirjoittajaa ei kuitenkaan laajempia, instituution kokonaistilaa koskevia päätelmiä voida tehdä. Tästä nousee esiin lähtökohta jatkotutkimukselle, jossa olisi mahdollista tarkastella muodin tekstejä kattavammalla otannalla ja hahmottaa laajemmin muotimedian diskursseja.