"Mä en osaa, ku tää on oikeesti liian vaikeeta" — Lapsen visuaalisen hahmottamisen vaikeudet koulukäsitöiden kontekstissa opettajien ja lasten kokemana
Mäkelä, Jonna (2019-05-02)
"Mä en osaa, ku tää on oikeesti liian vaikeeta" — Lapsen visuaalisen hahmottamisen vaikeudet koulukäsitöiden kontekstissa opettajien ja lasten kokemana
Mäkelä, Jonna
(02.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019060618854
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019060618854
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta sekä ymmärrystä lasten visuaalisia hahmottamisen haasteista kohtaan niiden esiintyessä erityisesti koulukäsitöiden kontekstissa. Tavoitteena oli ensin selvittää miten lapsilla ilmenevät visuaalisen hahmottamisen haasteet vaikuttavat heidän suhtautumiseen, toimintaan sekä oppimiseen koulukäsitöissä. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitettiin käsityötunneilla ilmeneviä lasten tuen tarpeiden kohteita sekä sitä, millä tavoin opettajat tukevat tai heidän tulisi tukea lapsia koulukäsitöissä. Koska tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita sekä lasten että heidän opettajiensa kokemuksista, tutkimus toteutettiin fenomenologis–hermeneuttisen tutkimusmetodin mukaisesti. Tutkimukseen osallistui kaikkinensa kuusi 2.–6.luokkalaista lasta sekä viisi käsityön opetuksesta vastaavaa opettajaa. Aineistoa kerättiin ympäri Suomea ja sen keruussa käytettiin sekä yksilöhaastatteluina toteutettuja puolistrukturoituja teemahaastatteluita että tarkkailevaa havainnointia. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaisesti.
Tutkimustulokset osoittivat, että lasten hahmottamisen haasteet voivat ulottua hyvin laaja-alaisesti kokonaisen käsityöprosessin eri osa-alueisiin sekä niiden mukaisiin tehtäviin ja toimintoihin. Niillä lapsista, joiden hahmottamisen haasteet olivat opettajien arvioimana merkittäviä, myös vaikeudet käsitöissä ilmenivät kaikkein laaja-alaisimpina ja kompleksisimpina. Herkimmin ja voimakkaimmin haasteet näyttäytyivät kuitenkin kaikkien lasten osalta oma-aloitteisuudessa ja itsenäisen työskentelyn ylläpitämisessä, visuospatiaalisessa hahmottamisessa sekä hieno- ja visuomotorisessa työskentelyssä. Sen sijaan oppilaiden tuen tarve vaikutti olevan valtaosalla oppilaista jatkuvaa, jonka lisäksi molemmat kohderyhmistä pitivät oppilaan edistymisen kannalta tärkeänä sitä, että tuen antajan on oltava aikuinen. Oppilaiden tukemisessa opettajat pitivätkin tärkeänä ohjeistuksen vaiheittaisuutta ja hitautta, konkreettista havainnollistamista sekä toiminnan sanoittamista muun muassa hokemien avulla. Myös omakohtaisilla töillä koettiin olevan positiivisia vaikutuksia lasten motivoitumiseen ja sinnikkyyteen käsitöissä. Haasteistaan huolimatta valtaosa oppilaista suhtautui käsitöihin hyvin myönteisesti, mihin osasyynä oli oppilaiden mukaan runsas tuen saanti. Tämän lisäksi lapset toivat esille myös ryhmätöiden tekemisen mielekkyyden. Koska visuaaliset hahmotusvaikeudet näyttivät ilmenevän hyvin moniulotteisesti, opettajien mukaan hahmottamisen haasteita olisikin suotavaa tutkia enemmän. Lisääntynyt tieto ja ymmärrys hahmottamisen vaikeuksista saattaisi selittää heidän mukaansa monia lapsilla ilmenneitä ongelmia.
Tutkimustulokset osoittivat, että lasten hahmottamisen haasteet voivat ulottua hyvin laaja-alaisesti kokonaisen käsityöprosessin eri osa-alueisiin sekä niiden mukaisiin tehtäviin ja toimintoihin. Niillä lapsista, joiden hahmottamisen haasteet olivat opettajien arvioimana merkittäviä, myös vaikeudet käsitöissä ilmenivät kaikkein laaja-alaisimpina ja kompleksisimpina. Herkimmin ja voimakkaimmin haasteet näyttäytyivät kuitenkin kaikkien lasten osalta oma-aloitteisuudessa ja itsenäisen työskentelyn ylläpitämisessä, visuospatiaalisessa hahmottamisessa sekä hieno- ja visuomotorisessa työskentelyssä. Sen sijaan oppilaiden tuen tarve vaikutti olevan valtaosalla oppilaista jatkuvaa, jonka lisäksi molemmat kohderyhmistä pitivät oppilaan edistymisen kannalta tärkeänä sitä, että tuen antajan on oltava aikuinen. Oppilaiden tukemisessa opettajat pitivätkin tärkeänä ohjeistuksen vaiheittaisuutta ja hitautta, konkreettista havainnollistamista sekä toiminnan sanoittamista muun muassa hokemien avulla. Myös omakohtaisilla töillä koettiin olevan positiivisia vaikutuksia lasten motivoitumiseen ja sinnikkyyteen käsitöissä. Haasteistaan huolimatta valtaosa oppilaista suhtautui käsitöihin hyvin myönteisesti, mihin osasyynä oli oppilaiden mukaan runsas tuen saanti. Tämän lisäksi lapset toivat esille myös ryhmätöiden tekemisen mielekkyyden. Koska visuaaliset hahmotusvaikeudet näyttivät ilmenevän hyvin moniulotteisesti, opettajien mukaan hahmottamisen haasteita olisikin suotavaa tutkia enemmän. Lisääntynyt tieto ja ymmärrys hahmottamisen vaikeuksista saattaisi selittää heidän mukaansa monia lapsilla ilmenneitä ongelmia.