Työllistettävyys korkeakoulujen opinto-oppaissa
Ridanpää, Iris (2019-05-16)
Työllistettävyys korkeakoulujen opinto-oppaissa
Ridanpää, Iris
(16.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019060719548
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019060719548
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan yliopisto-opiskelijoiden työllistettävyyttä opinto-oppaissa. Teoreettisessa taustoituksessa käsitellään korkeakoulujen ja korkeakoulupolitiikan muutosta ja nykytilaa sekä korkeakoulujen suhdetta työelämävalmiuksiin. Lisäksi luodaan katsaus opetussuunnitelman eri näkökulmiin sekä työllistettävyyden käsitteeseen. Tämän tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään työllistettävyyden käsitettä, jonka avulla tarkastellaan yliopiston opinto-oppaita. Työllistettävyys tarkoittaa yksilön tietoja, taitoja ja henkilökohtaisia ominaisuuksia, joiden avulla yksilön on todennäköisempää saada työpaikka ja menestyä valituissa ammateissaan. Työllistettävyyden ulottuvuudet voidaan jakaa taitoihin ja kykyihin, kokemukseen ja verkostoihin, yrittäjyyteen sekä kansainvälisyyteen. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten työllistettävyyden merkitys on muuttunut opinto-oppaissa 2000-luvulla, miten työllistettävyyden ulottuvuudet nousevat esiin sekä miten generalisti- ja professiotutkinnot eroavat toisistaan. Tutkielman aineistona käytetään Turun yliopiston opinto-oppaita vuosilta 2000-2001, 2009-2010 ja 2018-2019. Tutkimuksen analyysimenetelmänä sovelletaan teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan opinto-oppaat eivät ole muuttuneet kovinkaan paljon mutta työelämäyhteyksien rooli on hieman kasvanut. Työelämärelevanssia on kuitenkin lisätty vain päälle liimatuilla kursseilla. Lisäksi tulosten mukaan yliopisto kehittää parhaiten itsenäisen työskentelyn ja analyyttisen ajattelun taitoja sekä asiantuntijuutta. Asiantuntijuus keskittyy tieteelliseen työhön valmentamiseen paitsi lääketieteessä, jossa keskitytään ammattiin valmentamiseen. Heikoimmin kehittyvät uranhallintataidot ja yrittäjyys kauppakorkeakoulua lukuun ottamatta. Tulosten mukaan työharjoittelu ja kansainvälisyys ovat teknisiä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että generalisti- ja professiotutkintojen erot eivät olleet suuria. Professiotutkinnoissa esiintyi vain hieman enemmän työelämäyhteyksiä ja yrittäjyyttä.