OPETTAJIEN NÄKEMYKSET KOULULIIKUNNAN FYYSISISTÄ OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ
Horn, Reija; Nordlund, Kiia (2019-04-26)
OPETTAJIEN NÄKEMYKSET KOULULIIKUNNAN FYYSISISTÄ OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ
Horn, Reija
Nordlund, Kiia
(26.04.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061019856
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061019856
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, minkälaisia fyysisiä oppimisympäristöjä liikuntaa alakoulussa opettavilla opettajilla on käytettävissään liikunnanopetuksessa. Lisäksi selvitettiin, millaisina opettajat näkevät fyysisten oppimisympäristöjen riittävyyden. Tutkimuksessa fyysisillä oppimisympäristöillä tarkoitettiin opetuksessa käytettäviä tiloja, varusteita ja välineitä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka kohdistettiin alakoulussa liikuntaa opettaville opettajille. Aineisto kerättiin kahta Facebook-ryhmää hyödyntäen ja se koostui 76:sta vastaajasta.
Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että opettajien käytettävissä olevat fyysiset oppimisympäristöt vaihtelivat melko paljon. Kysyttäessä mitä liikuntatiloja ja varusteita opettajilla oli käytettävissään, kaikkien tilojen ja varusteiden käytettävyyden vaihteluväli oli 30 prosentista sataan prosenttiin. Liikuntatiloista ulkokenttä oli ainoa, joka oli kaikilla vastaajilla käytettävissä. Liikuntavälineitä eri lajeihin löytyi hyvin, sillä kaikkien muiden lajien välineitä, paitsi tenniksen, oli käytettettävissä yli 88 prosentilla opettajista. Kaikilla vastaajilla oli käytettävissä liikuntavälineitä jalkapalloon, koripalloon, pesäpalloon ja suunnistukseen. Liikuntatiloista metsän ja liikuntavälineistä puolapuiden arvioitiin olevan parhaimmassa kunnossa ja niiden kunto nähtiin yleisimmin hyvänä. Fyysisten oppimisympäristöjen riittävyyttä arvioitaessa näkemykset liikuntatiloista ja välineistä vaihtelivat pääosin kohtalaisesta tyydyttävään. Pururata oli liikuntatiloista ainoa, jota pidettiin riittävänä keskiarvojen mukaan tarkasteltaessa. Kysyttäessä mikä tila parantaisi liikunnanopetusta eniten, olivat erilaiset sisätilat useimmiten valittu vaihtoehto. Hiihtovälineiden riittävyys nähtiin yleisimmin heikoksi ja suurin osa vastaajista oli arvioinut ne riittämättömiksi. Hiihtovälineiden saamisen nähtiin parantavan telinevoimisteluvälineiden jälkeen vasta toiseksi eniten koulun liikunnanopetusta.
Tutkimuksen pienestä otoskoosta johtuen tuloksia ei voida yleistää koko Suomea koskeviksi, mutta ne antavat suuntaa siitä, mikä on tämän hetkinen tilanne alakouluissa. Opettajien näkemysten mukaan liikunnan fyysisten oppimisympäristöjen kunnossa ja riittävyydessä on eroja. Tämä tulee huomioida esimerkiksi vertailtaessa koulujen liikunnanopetusta.
Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että opettajien käytettävissä olevat fyysiset oppimisympäristöt vaihtelivat melko paljon. Kysyttäessä mitä liikuntatiloja ja varusteita opettajilla oli käytettävissään, kaikkien tilojen ja varusteiden käytettävyyden vaihteluväli oli 30 prosentista sataan prosenttiin. Liikuntatiloista ulkokenttä oli ainoa, joka oli kaikilla vastaajilla käytettävissä. Liikuntavälineitä eri lajeihin löytyi hyvin, sillä kaikkien muiden lajien välineitä, paitsi tenniksen, oli käytettettävissä yli 88 prosentilla opettajista. Kaikilla vastaajilla oli käytettävissä liikuntavälineitä jalkapalloon, koripalloon, pesäpalloon ja suunnistukseen. Liikuntatiloista metsän ja liikuntavälineistä puolapuiden arvioitiin olevan parhaimmassa kunnossa ja niiden kunto nähtiin yleisimmin hyvänä. Fyysisten oppimisympäristöjen riittävyyttä arvioitaessa näkemykset liikuntatiloista ja välineistä vaihtelivat pääosin kohtalaisesta tyydyttävään. Pururata oli liikuntatiloista ainoa, jota pidettiin riittävänä keskiarvojen mukaan tarkasteltaessa. Kysyttäessä mikä tila parantaisi liikunnanopetusta eniten, olivat erilaiset sisätilat useimmiten valittu vaihtoehto. Hiihtovälineiden riittävyys nähtiin yleisimmin heikoksi ja suurin osa vastaajista oli arvioinut ne riittämättömiksi. Hiihtovälineiden saamisen nähtiin parantavan telinevoimisteluvälineiden jälkeen vasta toiseksi eniten koulun liikunnanopetusta.
Tutkimuksen pienestä otoskoosta johtuen tuloksia ei voida yleistää koko Suomea koskeviksi, mutta ne antavat suuntaa siitä, mikä on tämän hetkinen tilanne alakouluissa. Opettajien näkemysten mukaan liikunnan fyysisten oppimisympäristöjen kunnossa ja riittävyydessä on eroja. Tämä tulee huomioida esimerkiksi vertailtaessa koulujen liikunnanopetusta.