Metsäpolitiikkaa 1990-luvun murroksessa : Suomen lähtökohdat ja tavoitteet Euroopan unionin metsästrategialle
Majatie, Eero (2019-05-22)
22.05.2019
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061019858
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061019858
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee suomalaisen metsäpolitiikan tavoitteiden uudelleenarviointia vuodesta 1992 alkaen, sekä näiden tavoitteiden kehittymistä ja heijastumista Suomen EU-metsäpolitiikkaan, erityisesti Euroopan unionin metsästrategian valmisteluun vuodesta 1995 vuoteen 1998.
Metsäpolitiikan uudelleenarviointia edellyttävän tilanteen havaitaan syntyneen osin rinnakkaisten ja osin erillisten, kansallisten ja kansainvälisten kehityskulkujen seurauksena. Kestävän kehityksen mukaisten metsäpoliittisten tavoitteiden havaitaan muotoutuneen 1990-luvun ensimmäisinä vuosina ja integroituneen osaksi metsäpolitiikan päämääriä 1990-luvun puolivälistä alkaen. Tulokseksi tulkitaan syntyneen kestävän metsätalouden strategia.
Kansallisen metsäpolitiikan linjanetsinnän havaitaan linkittyneen tiiviisti Euroopan yhdentymisen kontekstiin jo ennen Euroopan unionin kanssa käytyjen jäsenyysneuvotteluiden aloitusta. Kansallisen ja EU-tason metsäpolitiikalle asetettujen tavoitteiden tulkitaan nivoutuvan toistensa erottamattomiksi osiksi ja edellytyksiksi.
Kestävän metsätalouden strategian mukaisten tavoitteiden tulkitaan määrittelevän voimakkaasti niitä metsäpoliittisia päämääriä, joita Suomi pyrki Euroopan unionin jäsenenä edistämään. Suomen EU-metsäpolitikan keskeiseksi tavoitteeksi havaitaan muodostuneen kestävän metsätalouden edistäminen, jonka tulkitaan Euroopan unionin metsästrategian kontekstissa asettuvan pitkälti kansallisen kilpailukyvyn edistämisen välineeksi. Keskeisiksi tavoitteiksi havaitaan lisäksi muodostuneen erityisesti subsidiariteettiperiaatteen noudattamisen varmistaminen ja metsätaloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen. Kansallisten tavoitteiden havaitaan tulleen huomioiduiksi EU:n metsästrategiassa erittäin kattavasti.
Metsäpolitiikan uudelleenarviointia edellyttävän tilanteen havaitaan syntyneen osin rinnakkaisten ja osin erillisten, kansallisten ja kansainvälisten kehityskulkujen seurauksena. Kestävän kehityksen mukaisten metsäpoliittisten tavoitteiden havaitaan muotoutuneen 1990-luvun ensimmäisinä vuosina ja integroituneen osaksi metsäpolitiikan päämääriä 1990-luvun puolivälistä alkaen. Tulokseksi tulkitaan syntyneen kestävän metsätalouden strategia.
Kansallisen metsäpolitiikan linjanetsinnän havaitaan linkittyneen tiiviisti Euroopan yhdentymisen kontekstiin jo ennen Euroopan unionin kanssa käytyjen jäsenyysneuvotteluiden aloitusta. Kansallisen ja EU-tason metsäpolitiikalle asetettujen tavoitteiden tulkitaan nivoutuvan toistensa erottamattomiksi osiksi ja edellytyksiksi.
Kestävän metsätalouden strategian mukaisten tavoitteiden tulkitaan määrittelevän voimakkaasti niitä metsäpoliittisia päämääriä, joita Suomi pyrki Euroopan unionin jäsenenä edistämään. Suomen EU-metsäpolitikan keskeiseksi tavoitteeksi havaitaan muodostuneen kestävän metsätalouden edistäminen, jonka tulkitaan Euroopan unionin metsästrategian kontekstissa asettuvan pitkälti kansallisen kilpailukyvyn edistämisen välineeksi. Keskeisiksi tavoitteiksi havaitaan lisäksi muodostuneen erityisesti subsidiariteettiperiaatteen noudattamisen varmistaminen ja metsätaloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen. Kansallisten tavoitteiden havaitaan tulleen huomioiduiksi EU:n metsästrategiassa erittäin kattavasti.