Lohkoketjuteknologia ja kilpailuoikeus - kolluusioriski ja kilpailua edistävät vaikutukset vaakalaudalla
Jokinen, Laura (2019-05-06)
Lohkoketjuteknologia ja kilpailuoikeus - kolluusioriski ja kilpailua edistävät vaikutukset vaakalaudalla
(06.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061119912
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061119912
Tiivistelmä
Lohkoketjuteknologian odotetaan aiheuttavan kilpailuoikeudellisia ongelmia, kun teknologia otetaan laajemmin käyttöön liiketoiminnassa ja yhteiskunnassa. Yhtenä lohkoketjuteknologian merkittävimpänä riskinä toimivalle kilpailulle pidetään sen mahdollisesti aiheuttamaa kolluusiota. Kolluusio voi olla sekä nimenomaista että hiljaista. Toisaalta lohkoketjuteknologian odotetaan tuovan laajemmassa käytössä myös merkittäviä kilpailuhyötyjä. Tehokkuuden lisääntymistä seuraa esimerkiksi transaktiokustannusten poistumisesta, kuluttajien ja yritysten välisen suoran kaupankäynnin lisääntymisestä, markkinarakenteiden muuttumisesta sekä sopimuskustannusten vähentymisestä.
Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään lohkoketjuteknologian aiheuttaman kolluusioriskin ja lohkoketjuteknologian kilpailua edistävien vaikutusten väliseen suhteeseen. Tutkimusongelma on ”Miten lohkoketjujen aiheuttama kolluusioriski suhteutuu lohkoketjujen kilpailua edistäviin vaikutuksiin?”. Johdannaisia tutkimuskysymyksiä ovat ”Miten kilpailuvirnaomaisten tulisi punnita kilpailuhaittojen ja kilpailuhyötyjen suhdetta?” sekä ”Miten kilpailuviranomaisten tulisi reagoida lohkoketjuteknologian haitallisiin kilpailuvaikutuksiin siten, ettei teknologian kehitystä jarrutettaisi tarpeettomasti?”. Tutkielmassa lähestytään lohkoketjuteknologian aiheuttamaa kolluusioriskiä sekä lohkoketjuteknologian kilpailuhyötyjä esimerkkitilanteiden kautta. Soveltuvan kilpailusääntelyn tarkastelu rajoittuu tässä tutkielmassa Euroopan Union kilpailusääntelyyn. Kilpailuhyötyjen ja haittojen suhdetta arvioidaan SEUT 101 (3) artiklan poikkeussäännön avulla.
Tutkielma on luonteeltaan teoreettinen, sillä lohkoketjuja koskevaa erillistä kilpailusääntelyä ei ole annettu eikä lohkoketjujen kilpailuvaikutuksia ole arvioitu yhdessäkään viranomaisten ratkaisussa eikä päätöksessä. Tärkein käytetty metodi on law and technology -metodi, jonka avulla oikeustiedettä tarkastellaan teknologian kautta. Lisäksi tutkielmassa on käytetty oikeuspoliittista, lainopillista sekä kriittistä lainopillista metodia. Tutkielman lopussa annetaan viranomaisille ehdotuksia kilpailusääntelyn kehittämisestä lohkoketjuteknologian erityispiirteet huomioon ottaen. Lähdeteoksina on käytetty sekä kotimaista että kansainvälistä kirjallisuutta sekä aiheeseen liittyviä artikkeleita. Tärkeinä lähteinä ovat toimineet myös lohkoketjuteknologiaa käsittelevät verkkosivut ja blogikirjoitukset.
Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään lohkoketjuteknologian aiheuttaman kolluusioriskin ja lohkoketjuteknologian kilpailua edistävien vaikutusten väliseen suhteeseen. Tutkimusongelma on ”Miten lohkoketjujen aiheuttama kolluusioriski suhteutuu lohkoketjujen kilpailua edistäviin vaikutuksiin?”. Johdannaisia tutkimuskysymyksiä ovat ”Miten kilpailuvirnaomaisten tulisi punnita kilpailuhaittojen ja kilpailuhyötyjen suhdetta?” sekä ”Miten kilpailuviranomaisten tulisi reagoida lohkoketjuteknologian haitallisiin kilpailuvaikutuksiin siten, ettei teknologian kehitystä jarrutettaisi tarpeettomasti?”. Tutkielmassa lähestytään lohkoketjuteknologian aiheuttamaa kolluusioriskiä sekä lohkoketjuteknologian kilpailuhyötyjä esimerkkitilanteiden kautta. Soveltuvan kilpailusääntelyn tarkastelu rajoittuu tässä tutkielmassa Euroopan Union kilpailusääntelyyn. Kilpailuhyötyjen ja haittojen suhdetta arvioidaan SEUT 101 (3) artiklan poikkeussäännön avulla.
Tutkielma on luonteeltaan teoreettinen, sillä lohkoketjuja koskevaa erillistä kilpailusääntelyä ei ole annettu eikä lohkoketjujen kilpailuvaikutuksia ole arvioitu yhdessäkään viranomaisten ratkaisussa eikä päätöksessä. Tärkein käytetty metodi on law and technology -metodi, jonka avulla oikeustiedettä tarkastellaan teknologian kautta. Lisäksi tutkielmassa on käytetty oikeuspoliittista, lainopillista sekä kriittistä lainopillista metodia. Tutkielman lopussa annetaan viranomaisille ehdotuksia kilpailusääntelyn kehittämisestä lohkoketjuteknologian erityispiirteet huomioon ottaen. Lähdeteoksina on käytetty sekä kotimaista että kansainvälistä kirjallisuutta sekä aiheeseen liittyviä artikkeleita. Tärkeinä lähteinä ovat toimineet myös lohkoketjuteknologiaa käsittelevät verkkosivut ja blogikirjoitukset.