Lukiolaisten näkemyksiä digitalisaatiosta
Kaartinen, Hanna (2019-05-10)
Lukiolaisten näkemyksiä digitalisaatiosta
(10.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061120058
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061120058
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää millä tavalla digitalisaatio näyttäytyy lukion toisen vuosikurssin opiskelijoiden elämässä. Tarkoituksena oli kartoittaa opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia digitalisaatiosta koulussa ja kotona.
Tutkimukseen osallistui 15 toisen vuosikurssin opiskelijaa pienehköstä varsinais-suomalaisesta lukiosta. Koska osa opiskelijoista ei ollut vielä täysi-ikäisiä toteutushetkellä, näiden alaikäisten opiskelijoiden vanhemmilta oli pyydetty lupa osallistumiseen etukäteen. Aineisto kerättiin kirjoitelmien muodossa. Kirjoitelmassa opiskelijat saivat vapaasti kertoa ajatuksistaan ja kokemuksistaan koskien digitalisaatiota koulussa ja kotona. Kirjoitelmat tehtiin opiskelijoiden koulupäivän aikana ennalta sovittuna ajankohtana.
Aikaisempien tutkimusten mukaan digitaalinen varustelutaso Suomessa on Euroopan kärkijoukkoa. Oppilaat ovat todenneet digitaalisten laitteiden ja sähköisten oppimisympäristöjen helpottaneen ja nopeuttaneen opiskelua ja koulutöiden tekoa. Digitalisoituminen on muun muassa luonut edellytykset multitaskingille eli monen asian samanaikaiselle tekemiselle. Multitaskingin on aiempien tutkimusten perusteella todettu haitanneen oppimisprosessia ja vaikuttaneen negatiivisesti oppimistuloksiin.
Tulosten perusteella opiskelijat esittivät hyvin samankaltaisia näkemyksiä digitalisaatiosta kuin asiantuntijat. Opiskelijat kokivat digitalisaation tuoneen monipuolisuutta opiskeluun ja arkeen, mutta kirjoitelmissa esiintyi myös huolenaiheita ja kritiikkiä. Sähköisiin materiaaleihin siirtyminen oli keventänyt huomattavasti koulureppua. Suurena etuna pidettiin sitä, että kaikki tieto ja materiaalit olivat verkon kautta helposti ja nopeasti saavutettavissa. Myös asioiden hoitaminen kotoa käsin oli helpottunut huomattavasti. Digitalisaatiolla koettiin olleen negatiivinen vaikutus oppimiseen sekä koulutöiden laatuun. Myös ruutuajan lisääntyminen vapaa-ajalla ja sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen koettiin huolestuttavana.
Tutkimukseen osallistui 15 toisen vuosikurssin opiskelijaa pienehköstä varsinais-suomalaisesta lukiosta. Koska osa opiskelijoista ei ollut vielä täysi-ikäisiä toteutushetkellä, näiden alaikäisten opiskelijoiden vanhemmilta oli pyydetty lupa osallistumiseen etukäteen. Aineisto kerättiin kirjoitelmien muodossa. Kirjoitelmassa opiskelijat saivat vapaasti kertoa ajatuksistaan ja kokemuksistaan koskien digitalisaatiota koulussa ja kotona. Kirjoitelmat tehtiin opiskelijoiden koulupäivän aikana ennalta sovittuna ajankohtana.
Aikaisempien tutkimusten mukaan digitaalinen varustelutaso Suomessa on Euroopan kärkijoukkoa. Oppilaat ovat todenneet digitaalisten laitteiden ja sähköisten oppimisympäristöjen helpottaneen ja nopeuttaneen opiskelua ja koulutöiden tekoa. Digitalisoituminen on muun muassa luonut edellytykset multitaskingille eli monen asian samanaikaiselle tekemiselle. Multitaskingin on aiempien tutkimusten perusteella todettu haitanneen oppimisprosessia ja vaikuttaneen negatiivisesti oppimistuloksiin.
Tulosten perusteella opiskelijat esittivät hyvin samankaltaisia näkemyksiä digitalisaatiosta kuin asiantuntijat. Opiskelijat kokivat digitalisaation tuoneen monipuolisuutta opiskeluun ja arkeen, mutta kirjoitelmissa esiintyi myös huolenaiheita ja kritiikkiä. Sähköisiin materiaaleihin siirtyminen oli keventänyt huomattavasti koulureppua. Suurena etuna pidettiin sitä, että kaikki tieto ja materiaalit olivat verkon kautta helposti ja nopeasti saavutettavissa. Myös asioiden hoitaminen kotoa käsin oli helpottunut huomattavasti. Digitalisaatiolla koettiin olleen negatiivinen vaikutus oppimiseen sekä koulutöiden laatuun. Myös ruutuajan lisääntyminen vapaa-ajalla ja sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen koettiin huolestuttavana.