Työkaverina robotti : Porin perusturvan sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiden ajatuksia ja asenteita robotiikasta
Metsälä, Mira (2019-05-20)
Työkaverina robotti : Porin perusturvan sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiden ajatuksia ja asenteita robotiikasta
(20.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061119914
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061119914
Tiivistelmä
Väestön ikääntyminen ja työvoimapula hyvinvointipalveluissa ovat kiihdyttäneet robotiikan kehittämistä ja käyttöönottoa terveydenhuollon, kuntoutuksen sekä kodinhoidon avuksi. Robottien tehokkaaseen käyttöönottoon vaikuttaa kuitenkin vahvasti hyvinvointipalvelujen työntekijöiden asenteet niitä kohtaan. Tässä pro gradu -tutkielmassani tutkinkin hyvinvointialan työntekijöiden asenteita ja ajatuksia robotiikasta. Tutkimus on lähestymistavaltaan tapaustutkimus, jossa aiheeseen perehdytään Porin perusturvan henkilöstön kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten hyvinvointipalvelujen työntekijät suhtautuvat robotiikkaan osana omaa työtään. Tutkimuksen aineisto on kerätty Porin perusturvan henkilöstölle suunnatun kyselyn avulla, jonka analysoinnissa on käytetty sisällönanalyysia.
Robotiikan hyödyntämistä pyritään lisäämään hyvinvointipalveluissa, mutta Porin perusturvan työntekijöistä yli puolet kokevat tietämyksensä robotiikasta heikoksi eivätkä he usko pystyvänsä käyttämään robotiikkaa nykyisillä valmiuksillaan. Kuitenkin suurin osa työntekijöistä uskoo robotiikan olevan osa tulevaisuuden hyvinvointipalveluita. Eniten hyötyä robotiikasta koetaan olevan kuntoutuksessa sekä logistiikassa, mutta kaikista robotiikkasovelluksista ei uskota olevan hyötyä hyvinvointipalveluissa eivätkä työntekijät näe robotiikan soveltuvan kaikkien ammattikuntien käyttöön. Suhtautuminen robotiikkaan on myönteisin työn organisoinnin ja suunnittelun tasolla, korkeakoulutetuilla työntekijöillä sekä niillä työntekijöillä, joilla on aiempaa kokemusta robotiikasta.
Jotta robotiikka saadaan tuotua saumattomaksi osaksi hyvinvointipalveluja, tulee huomiota kiinnittää niin työn organisointiin kuin henkilökunnan tehokkaaseen kouluttamiseen ja perehdyttämiseen. Työntekijöiden asenteisiin vaikuttaa vahvasti omakohtainen kokemus robotiikasta ja työntekijöiden tulisikin tutustua robotiikkaan laajemmin nykyisten lyhytkestoisten pilotointien sijaan. Näin robotiikkaan ja sen mahdollisuuksiin voidaan tutustua paremmin ja saada aikaan kokemuksen kautta positiivisia asennemuutoksia.
Robotiikan hyödyntämistä pyritään lisäämään hyvinvointipalveluissa, mutta Porin perusturvan työntekijöistä yli puolet kokevat tietämyksensä robotiikasta heikoksi eivätkä he usko pystyvänsä käyttämään robotiikkaa nykyisillä valmiuksillaan. Kuitenkin suurin osa työntekijöistä uskoo robotiikan olevan osa tulevaisuuden hyvinvointipalveluita. Eniten hyötyä robotiikasta koetaan olevan kuntoutuksessa sekä logistiikassa, mutta kaikista robotiikkasovelluksista ei uskota olevan hyötyä hyvinvointipalveluissa eivätkä työntekijät näe robotiikan soveltuvan kaikkien ammattikuntien käyttöön. Suhtautuminen robotiikkaan on myönteisin työn organisoinnin ja suunnittelun tasolla, korkeakoulutetuilla työntekijöillä sekä niillä työntekijöillä, joilla on aiempaa kokemusta robotiikasta.
Jotta robotiikka saadaan tuotua saumattomaksi osaksi hyvinvointipalveluja, tulee huomiota kiinnittää niin työn organisointiin kuin henkilökunnan tehokkaaseen kouluttamiseen ja perehdyttämiseen. Työntekijöiden asenteisiin vaikuttaa vahvasti omakohtainen kokemus robotiikasta ja työntekijöiden tulisikin tutustua robotiikkaan laajemmin nykyisten lyhytkestoisten pilotointien sijaan. Näin robotiikkaan ja sen mahdollisuuksiin voidaan tutustua paremmin ja saada aikaan kokemuksen kautta positiivisia asennemuutoksia.