Motoriset perustaidot perinteiseen ja metsäpainotteiseen esiopetukseen osallistuneilla lapsilla
Väljä, Marika (2019-05-13)
Motoriset perustaidot perinteiseen ja metsäpainotteiseen esiopetukseen osallistuneilla lapsilla
Väljä, Marika
(13.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061220271
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061220271
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia ovat esikoululaisten motoriset perustaidot esiopetusvuoden keväällä. Tutkimuksessa selvitettiin lasten motorisia taitoja yleisesti sekä vertailtiin tyttöjen ja poikien sekä metsäpainotteiseen ja perinteiseen esiopetukseen osallistuneiden lasten motorisia taitoja.
Tutkimuksessa oli mukana neljä esiopetusryhmää, joista kaksi oli metsäpainotteisia ja kaksi perinteisiä sisällä toimivia ryhmiä. Yhteensä tutkimukseen osallistui 43 lasta, joista 23 kuului metsäpainotteiseen ja 20 perinteiseen esiopetusryhmään. Tutkittavista 30 oli poikia ja 13 tyttöjä. Lasten motorisia perustaitoja arvioitiin Test of Gross Motor Development Second Edition –testillä (Ulrich 2010), joka koostuu liikkumis- ja käsittelytaitoja mittaavista osuuksista. Lasten suoritukset videoitiin ja pisteytettiin jälkeenpäin käyttäen testiin kuuluvaa arviointikriteeristöä. Tutkimusaineistoa käsiteltiin kvantitatiivisesti SPSS Statistics -ohjelmalla.
Tutkimustulosten mukaan koko tutkimusjoukon lapset hallitsevat paremmin liikkumistaidot kuin käsittelytaidot. Kaikista arvioiduista taidoista selkeästi parhaiten hallitaan juoksu. Muiden liikkumistaitojen hallinnassa ei ole suurta vaihtelua. Käsittelytaitojen osaaminen on vaihtelevampaa. Niistä parhaiten hallitaan yläkautta heitto, kun taas vaikeimmat taidot näyttävät olevan pomputus ja vieritys.
Metsäpainotteiseen esiopetukseen osallistuneet lapset saavuttivat perinteiseen esiopetukseen osallistuneita lapsia merkitsevästi korkeampia pisteitä kiinniotossa. Muissa taidoissa ei näiden ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja. Tyttöjen ja poikien taidoissa oli liikkumistaitojen osalta merkitsevä ero loikassa tyttöjen eduksi. Pojat puolestaan saivat merkitsevästi tyttöjä korkeampia pisteitä yläkautta heitossa sekä käsittelytaitojen yhteispisteissä.
Tutkimuksessa oli mukana neljä esiopetusryhmää, joista kaksi oli metsäpainotteisia ja kaksi perinteisiä sisällä toimivia ryhmiä. Yhteensä tutkimukseen osallistui 43 lasta, joista 23 kuului metsäpainotteiseen ja 20 perinteiseen esiopetusryhmään. Tutkittavista 30 oli poikia ja 13 tyttöjä. Lasten motorisia perustaitoja arvioitiin Test of Gross Motor Development Second Edition –testillä (Ulrich 2010), joka koostuu liikkumis- ja käsittelytaitoja mittaavista osuuksista. Lasten suoritukset videoitiin ja pisteytettiin jälkeenpäin käyttäen testiin kuuluvaa arviointikriteeristöä. Tutkimusaineistoa käsiteltiin kvantitatiivisesti SPSS Statistics -ohjelmalla.
Tutkimustulosten mukaan koko tutkimusjoukon lapset hallitsevat paremmin liikkumistaidot kuin käsittelytaidot. Kaikista arvioiduista taidoista selkeästi parhaiten hallitaan juoksu. Muiden liikkumistaitojen hallinnassa ei ole suurta vaihtelua. Käsittelytaitojen osaaminen on vaihtelevampaa. Niistä parhaiten hallitaan yläkautta heitto, kun taas vaikeimmat taidot näyttävät olevan pomputus ja vieritys.
Metsäpainotteiseen esiopetukseen osallistuneet lapset saavuttivat perinteiseen esiopetukseen osallistuneita lapsia merkitsevästi korkeampia pisteitä kiinniotossa. Muissa taidoissa ei näiden ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja. Tyttöjen ja poikien taidoissa oli liikkumistaitojen osalta merkitsevä ero loikassa tyttöjen eduksi. Pojat puolestaan saivat merkitsevästi tyttöjä korkeampia pisteitä yläkautta heitossa sekä käsittelytaitojen yhteispisteissä.