”Ehkäpä oli jo aika myöntää, että me emme olleet saaneet elämässämme aikaiseksi yhtään mitään.” : Häpeä luokan rakentajana teoksissa Maallisia lauluja (1974) ja Lahjakas Anu Lovack (2005)
Heinonen, Jenni (2019-06-03)
”Ehkäpä oli jo aika myöntää, että me emme olleet saaneet elämässämme aikaiseksi yhtään mitään.” : Häpeä luokan rakentajana teoksissa Maallisia lauluja (1974) ja Lahjakas Anu Lovack (2005)
(03.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061220104
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061220104
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia sitä, miten yhteiskuntaluokka rakentuu tunteiden – varsinkin häpeän tunteen – vaikutuksesta Aulikki Oksasen teoksessa Maallisia lauluja. Laulutekstejä vuosilta 1964–74 (1974) ja Hanna Marjut Marttilan teoksessa Lahjakas Anu Lovack (2005). Keskeisenä tutkimusongelmana on luokan syntyprosessin määrittäminen ja luokan vaikutusten tutkiminen suhteessa teosten henkilöhahmojen elämään.
Maallisia lauluja koostuu pääasiallisesti poliittisiin tarkoituksiin kirjoitetuista lauluteksteistä, joilla otetaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin esimerkiksi luokasta ja sukupuolesta. Lahjakas Anu Lovack kuvaa kuvitteellisen lähiön ja sen asukkaiden arkea. Teos ottaa kantaa muun muassa kysymykseen siitä, mitä on tulla syrjäytetyksi yhteiskunnasta ja millaisia vaikutuksia sillä on yksilön elämään. Molemmissa tutkimissani teoksissa luokkakysymykset kietoutuvat myös kysymykseen intersektionaalisuudesta eli yhteiskunnallisten ja kulttuuristen erojen keskinäisestä vaikutuksesta ihmisten elämässä.
Tutkimani teokset ovat eri aikakausilta ja selkeästi aikansa kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin sidottuja. Yksi tutkimukseni tavoitteista on selvittää, miten näiden teosten – ja samalla laajemmin kahden eri aikakauden – luokkakäsitykset yhtenevät ja eroavat. Luokka rakentuu molemmissa teoksissa pitkälti samojen tunteiden varaan, mutta tunteiden toimintatavat ja niiden aiheuttamat seuraukset myös eroavat teosten välillä.
Tunteet ovat teoksissa luokan rakentajia, mutta niitä ei voi erotella laajemmista yhteiskunnallisista aspekteista, jotka vaikuttavat luokan syntyyn. Tällaisia ovat tutkimissani teoksissa raha, perhe, käsitykset kuulumisesta johonkin sekä moraalikysymykset.
Tutkimukseni teoreettisina viitekehyksinä hyödynnän Sara Ahmedin teoriaa tunteiden ja subjektin välisestä yhteydestä sekä Karl Marxin, Pierre Bourdieun ja Beverley Skeggsin käsityksiä yhteiskuntaluokasta. Tavoitteenani on lähestyä luokkaa näkökulmasta, jossa pääasiallinen painotus annetaan tunteille, ei ainoastaan laajemmille yhteiskunnallisille konstruktioille. Lisäksi pyrin myös tavoittamaan teosten syntyajankohtien vaikutusten merkitykset teosten välisiin eroihin ja yhtäläisyyksiin.
Maallisia lauluja koostuu pääasiallisesti poliittisiin tarkoituksiin kirjoitetuista lauluteksteistä, joilla otetaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin esimerkiksi luokasta ja sukupuolesta. Lahjakas Anu Lovack kuvaa kuvitteellisen lähiön ja sen asukkaiden arkea. Teos ottaa kantaa muun muassa kysymykseen siitä, mitä on tulla syrjäytetyksi yhteiskunnasta ja millaisia vaikutuksia sillä on yksilön elämään. Molemmissa tutkimissani teoksissa luokkakysymykset kietoutuvat myös kysymykseen intersektionaalisuudesta eli yhteiskunnallisten ja kulttuuristen erojen keskinäisestä vaikutuksesta ihmisten elämässä.
Tutkimani teokset ovat eri aikakausilta ja selkeästi aikansa kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin sidottuja. Yksi tutkimukseni tavoitteista on selvittää, miten näiden teosten – ja samalla laajemmin kahden eri aikakauden – luokkakäsitykset yhtenevät ja eroavat. Luokka rakentuu molemmissa teoksissa pitkälti samojen tunteiden varaan, mutta tunteiden toimintatavat ja niiden aiheuttamat seuraukset myös eroavat teosten välillä.
Tunteet ovat teoksissa luokan rakentajia, mutta niitä ei voi erotella laajemmista yhteiskunnallisista aspekteista, jotka vaikuttavat luokan syntyyn. Tällaisia ovat tutkimissani teoksissa raha, perhe, käsitykset kuulumisesta johonkin sekä moraalikysymykset.
Tutkimukseni teoreettisina viitekehyksinä hyödynnän Sara Ahmedin teoriaa tunteiden ja subjektin välisestä yhteydestä sekä Karl Marxin, Pierre Bourdieun ja Beverley Skeggsin käsityksiä yhteiskuntaluokasta. Tavoitteenani on lähestyä luokkaa näkökulmasta, jossa pääasiallinen painotus annetaan tunteille, ei ainoastaan laajemmille yhteiskunnallisille konstruktioille. Lisäksi pyrin myös tavoittamaan teosten syntyajankohtien vaikutusten merkitykset teosten välisiin eroihin ja yhtäläisyyksiin.