Luokanopettajaopiskelijoiden käsitys omasta tunnekasvatusosaamisesta sekä oppilaan sosioemotionaalisen kompetenssin tärkeydestä
Pham, Binh; Nordvall, Janne (2019-04-29)
29.04.2019
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061220269
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061220269
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajaopiskelijoiden käsitystä oppilaan sosioemotionaalisen kompetenssin tärkeydestä sekä luokanopiskelijoiden kokemusta omasta tunnekasvatusosaamisesta. Tunnekasvatusosaamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä luokanopettajaopiskelijan käsitystä omasta osaamisesta tukea oppilaan sosioemotionaalisen kompetenssin rakentumista. Näiden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon luokanopettajaopiskelijat kokevat saaneensa opinnoissaan informaatiota tunnekasvatuksesta ja edelleen, mistä opinnoista opiskelijat kertovat informaatiota saaneensa.
Tutkimus on tyypiltään kvantitatiivinen, joka toteutettiin strukturoituna verkkokyselynä. Kyselyyn osallistui yhteensä 102 luokanopettajaopiskelijaa Turun ja Rauman yksiköstä. Kyselylomakkeen sosioemotionaaliseen kompetenssiin liittyvät väittämät perustuivat CASEL:n (The Collaborative for Academic, Social, and Emotional Learning) tunnekasvatuksen sisältömalliin, johon vastaajat vastasivat mukautetun kuusiportaisen Likert-asteikon mukaan. Opinnoista saatua tunnekasvatukseen liittyvää informaation määrää mitattiin neliportaisella asteikolla. Informaatiolähteenä olleita opintoja selvitettiin avoimella kysymyksellä, johon vastaajat saivat vapaasti kertoa, mistä opinnoista ovat saaneet informaatiota tunnekasvatuksesta. Strukturoitujen kysymyksien tuottama aineisto käsiteltiin tilastollisin menetelmin ja avoimen kysymyksen kautta saatua aineistoa tarkasteltiin sisällönerittelyn avulla.
Tutkimustulokseksi saatiin, että luokanopettajaopiskelijat pitivät oppilaan sosioemotionaalista kompetenssia kokonaisuudessaan tärkeänä. Luokanopettajaopiskelijat arvioivat osaavansa tukea oppilaan sosioemotionaalista kompetenssin rakentumista kokonaisuudessaan kohtalaisen hyvin. Vuosikurssin ja luokanopettajaopiskelijan tunnekasvatusosaamisen välillä löytyi tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys oppilaan henkilökohtaisten tunnetaitojen osalta. Valtaosa vastanneista kertoi saaneensa opinnoissaan vähän tai ei lainkaan tietoa tunnekasvatuksesta (85 %) tai opetusta (89 %) aiheesta. Informaatiota tunnekasvatuksesta opiskelijat kertoivat saaneensa kasvatustieteen opinnoissa, sivuaineopinnoissa, opetusharjoitteluissa sekä perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisissa opinnoissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että opinnoissa saatu tunnekasvatukseen liittyvän informaation määrä korreloi positiivisesti luokanopettajaopiskelijoiden omaan arvioon omasta tunnekasvatusosaamisesta. Luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksen pohjalta voidaan pohtia, voitaisiinko luokanopettajankoulutuksessa nostaa tunnekasvatuksen teemaan liittyviä kysymyksiä selkeämmin esille esimerkiksi selkeän teemaan liittyvän opintojakson muodossa.
Tutkimus on tyypiltään kvantitatiivinen, joka toteutettiin strukturoituna verkkokyselynä. Kyselyyn osallistui yhteensä 102 luokanopettajaopiskelijaa Turun ja Rauman yksiköstä. Kyselylomakkeen sosioemotionaaliseen kompetenssiin liittyvät väittämät perustuivat CASEL:n (The Collaborative for Academic, Social, and Emotional Learning) tunnekasvatuksen sisältömalliin, johon vastaajat vastasivat mukautetun kuusiportaisen Likert-asteikon mukaan. Opinnoista saatua tunnekasvatukseen liittyvää informaation määrää mitattiin neliportaisella asteikolla. Informaatiolähteenä olleita opintoja selvitettiin avoimella kysymyksellä, johon vastaajat saivat vapaasti kertoa, mistä opinnoista ovat saaneet informaatiota tunnekasvatuksesta. Strukturoitujen kysymyksien tuottama aineisto käsiteltiin tilastollisin menetelmin ja avoimen kysymyksen kautta saatua aineistoa tarkasteltiin sisällönerittelyn avulla.
Tutkimustulokseksi saatiin, että luokanopettajaopiskelijat pitivät oppilaan sosioemotionaalista kompetenssia kokonaisuudessaan tärkeänä. Luokanopettajaopiskelijat arvioivat osaavansa tukea oppilaan sosioemotionaalista kompetenssin rakentumista kokonaisuudessaan kohtalaisen hyvin. Vuosikurssin ja luokanopettajaopiskelijan tunnekasvatusosaamisen välillä löytyi tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys oppilaan henkilökohtaisten tunnetaitojen osalta. Valtaosa vastanneista kertoi saaneensa opinnoissaan vähän tai ei lainkaan tietoa tunnekasvatuksesta (85 %) tai opetusta (89 %) aiheesta. Informaatiota tunnekasvatuksesta opiskelijat kertoivat saaneensa kasvatustieteen opinnoissa, sivuaineopinnoissa, opetusharjoitteluissa sekä perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisissa opinnoissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että opinnoissa saatu tunnekasvatukseen liittyvän informaation määrä korreloi positiivisesti luokanopettajaopiskelijoiden omaan arvioon omasta tunnekasvatusosaamisesta. Luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksen pohjalta voidaan pohtia, voitaisiinko luokanopettajankoulutuksessa nostaa tunnekasvatuksen teemaan liittyviä kysymyksiä selkeämmin esille esimerkiksi selkeän teemaan liittyvän opintojakson muodossa.