Suomenoppija ja yrittäjyyskieli

Abstract

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani yrittäjyyskieltä suomenoppijan silmin. Lähtökohtana tähän tutkimukseen oli osallistumiseni yrittäjyyskurssille, jossa maahanmuuttajataustaiset oppilaat tutustuivat yrittäjyyden periaatteisiin ja suomalaiseen yrittäjyyskulttuuriin. Koin itse haasteita yrittäjyyssanaston oppimisessa ja päätin tutkia muiden osallistujien kokemuksia erikoiskielen kehittymisestä sekä yrittäjyyskurssista yleensä. Pyrin selvittämään käyttävätkö suomenoppijat strategioita sanaston oppimiseksi ja millaisia haasteita heillä on ammattisanaston kanssa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu käyttöpohjaiseen lähestymiseen ja ekologiseen teoriaan, joiden valossa katson suomenoppijoiden sanaston oppimista sekä heidän kokemuksiaan yrittäjyyskielestä. Tarkastelen tutkimusaineistoa painottaen kielen oppimisen sosiaalista puolta ja ottaen huomioon myös taustatekijöiden vaikutuksen oppimisprosesseihin ja kielenkehitykseen.

Tutkimusaineistoni koostuu kymmenestä kaksiosaisesta kyselylomakkeesta vastauksineen, jotka keräsin Turussa järjestetyn maahanmuuttajille tarkoitetun yrittäjyyskurssin yhteydessä helmikuussa 2018. Koehenkilöiden kielitaso ja muut taustatiedot olivat erilaisia. Kyselylomakkeen toisessa osassa esitin koehenkilöiden taustatietoihin, oppimisstrategioihin ja motivaatioon liittyviä kysymyksiä. Toisessa osassa pyysin koehenkilöitä suorittamaan käytännölliset sanastotehtävät. Vastaukset käsittelin käyttäen kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Saadut kyselyvastaukset osoittavat, että kurssin osallistujat käyttivät strategioita sanaston oppimiseen. Suosituimpia sanan merkityksen selvittämisen strategioita olivat sosiaaliset ja metakognitiiviset. Sanan oppimiseksi oppijat käyttivät mielellään kontekstipohjaista oppimisstrategiaa, mikä vahvistaa tutkielman teoreettista näkökulmaa oppimisen ekologisuudesta. Osallistujien yrittäjyyssanaston osaamisessa on havaittavissa laadullisia eroja. Vain neljä kymmenestä koehenkilöstä osoittivat yrittäjyyssanaston hallintaa korkealla tasolla kurssin päätteeksi. Kuuden henkilön tulokset olivat heikkompia. Kyselyn tehtäväosan tulokset osoittivat oppijoiden yrittäjyyssanaston produktiivisen osaamisen tasoa.

Tutkimustuloksien perusteella voidaan päättää, että suomenoppijat kokevat haasteita yrittäjyyssanaston oppimisessa. Strategioiden käytön tehokkuus on näyttänyt olevan kyseenalaista. On huomattavaa, että maahanmuuttajien yrittäjyyskielen osaamisen kehittyminen tapahtuu hitaammin kuin on oletettu. Kokemistansa haasteista huolimatta suomenoppijat ovat säilyttäneet motivaation opiskeluun ja itsensä kehittämiseen.