Veron kiertäminen osakevaihdossa tapauksen KHO 2017:78 valossa
Ikonen, Lauri (2019-06-05)
05.06.2019
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061320446
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061320446
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään korkeimman hallinto-oikeuden tapausta 2017:78. Tarkastelen varsinaista tuomioistuinpäätöstä syvällisemmin, miksi tuomioistuin on päätynyt ratkaisemaan tapauksen tietyllä tavalla. Samalla arvioin, onko ratkaisu onnistunut hyvän verojärjestelmän ominaisuuksien valossa, miten se on vaikuttanut nykyiseen verosuunnittelun ja veron kiertämisen rajanvetoon sekä mitä mahdollisia muutoksia veronkiertodirektiivi on tuonut tapauksen myötä syntyneeseen oikeustilaan. Käsittelyn keskipisteessä ovat veron kiertäminen sekä yleiset ja erityiset veronkiertolausekkeet yritysjärjestelyiden yhteydessä.
Merkittävimpinä kirjallisuuslähteinä tutkielmassa on käytetty Reijo Knuutisen kattavaa veron kiertämistä koskevaa tuotantoa, Sirkka Saarisen väitöskirjaa ”Osakeyhtiön jakaminen tuloverotuksessa” sekä aloittelevan verotutkijan Siru Lönnbladin tähän mennessä tuottamaa kirjallisuutta. Johtuen veron kiertämisen määrittelyn luonteesta, oikeuskäytännöllä on ollut tutkielmassa suuri merkitys.
Tapaus KHO 2017:78 vahvistaa sitä liberaalia vero-oikeudellista tarkastelutapaa, jossa verovelvollinen voi lähtökohtaisesti toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Se, että verovelvollinen hyödyntää lain hänelle sallimia veroetuja, ei ole osoitus veron kiertämisestä. Verojärjestelmän oikeusvarmuuden ja oikeudenmukaisuuden välinen jännite sekä laintulkinnan oikeutta luova funktio vahvistuvat tulevina vuosikymmeninä yhteiskunnan muuttuessa nopeammin kuin koskaan aiemmin.
Merkittävimpinä kirjallisuuslähteinä tutkielmassa on käytetty Reijo Knuutisen kattavaa veron kiertämistä koskevaa tuotantoa, Sirkka Saarisen väitöskirjaa ”Osakeyhtiön jakaminen tuloverotuksessa” sekä aloittelevan verotutkijan Siru Lönnbladin tähän mennessä tuottamaa kirjallisuutta. Johtuen veron kiertämisen määrittelyn luonteesta, oikeuskäytännöllä on ollut tutkielmassa suuri merkitys.
Tapaus KHO 2017:78 vahvistaa sitä liberaalia vero-oikeudellista tarkastelutapaa, jossa verovelvollinen voi lähtökohtaisesti toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Se, että verovelvollinen hyödyntää lain hänelle sallimia veroetuja, ei ole osoitus veron kiertämisestä. Verojärjestelmän oikeusvarmuuden ja oikeudenmukaisuuden välinen jännite sekä laintulkinnan oikeutta luova funktio vahvistuvat tulevina vuosikymmeninä yhteiskunnan muuttuessa nopeammin kuin koskaan aiemmin.