Lapsen sosiokognitiiviset taidot esiopetusiässä : Vaikuttaako varhaiskasvatus?
Mattila, Johanna (2019-05-26)
Lapsen sosiokognitiiviset taidot esiopetusiässä : Vaikuttaako varhaiskasvatus?
Mattila, Johanna
(26.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061921390
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061921390
Tiivistelmä
Sosiokognitiiviset taidot ovat tärkeitä toisten kanssa toimimisen ja sujuvan oppimisen kannalta. Ne sisältävät tietoa kognitiivisista prosesseista sekä ymmärryksen omasta ja toisen mielestä sekä perspektiivistä. Sosiaalisen kognition perustana on varhaislapsuudessa kehittyvä mielen teoria, jolla on suuri merkitys kommunikaation onnistumiselle ja kognitiiviselle osaamiselle. Varhaiskasvatuksessa ollessaan lapsi saa yleensä paljon vuorovaikutuskokemuksia toisten lasten ja kasvattajien kanssa toimiessaan. Tutkimustietoa varhaiskasvatuksen lapsen kehitystä tukevista vaikutuksista on nykyään olemassa, mutta sen yhteyksiä lapsen sosiokognitiivisten taitojen kehittymiseen ei kuitenkaan aiemmin ole tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ennustaako varhaiskasvatukseen osallistumisen määrä 7-vuotiaan lapsen metakognitiivista tietämystä ymmärtämisen ja muistamisen prosesseista sekä tietoisuutta kuuntelijan ja puhujan näkökulmista kommunikaatiotilanteissa. Suomalaislasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on lisääntynyt, mutta edelleen esiopetusta lukuun ottamatta osallistuminen on vähäisempää kun muissa Pohjoismaissa ja OECD-maissa.
Tutkittu aineisto oli osa laajaa Vuorovaikutus ja kehitys varhaislapsuudessa (VUOKKO) -seurantatutkimusta, jonka aineisto on kerätty vuosina 1993-2000. Tämä tutkimus perustuu 62 lapsen otokseen. Lasten sosiokognitiivisia taitoja arvioitiin esiopetuksen loppuvaiheessa ennen koulun aloitusta strukturoidulla sosiaalisen kognition haastattelulla.
Tulokset osoittivat, että suurempi varhaiskasvatuksen määrä 4-7 -vuotiaana ei ennustanut parempaa sosiokognitiivista tietämystä esiopetuksen loppuvaiheessa. Päinvastoin vähemmän varhaiskasvatukseen osallistuneet suoriutuivat paremmin tehtävissä, joissa arvioitiin ymmärtämiseen, aiempaan kokemukseen ja kuuntelijan rooliin liittyvää tietoa. Lisäksi vähemmän varhaiskasvatukseen 6-7 -vuotiaina osallistuneet tiesivät enemmän muistamisprosessista ja motivaation vaikutuksista. Aiemmissa tutkimuksissa sosiokognitiivisilla taidoilla on havaittu olevan merkittävä yhteys mm. lapsen koulumenestykseen, joten taitoerojen kaventamiseen ja lasten sosiaalisen kognition tukemiseen olisi syytä kiinnittää jo varhaiskasvatuksessa aiempaa enemmän huomiota.
Tutkittu aineisto oli osa laajaa Vuorovaikutus ja kehitys varhaislapsuudessa (VUOKKO) -seurantatutkimusta, jonka aineisto on kerätty vuosina 1993-2000. Tämä tutkimus perustuu 62 lapsen otokseen. Lasten sosiokognitiivisia taitoja arvioitiin esiopetuksen loppuvaiheessa ennen koulun aloitusta strukturoidulla sosiaalisen kognition haastattelulla.
Tulokset osoittivat, että suurempi varhaiskasvatuksen määrä 4-7 -vuotiaana ei ennustanut parempaa sosiokognitiivista tietämystä esiopetuksen loppuvaiheessa. Päinvastoin vähemmän varhaiskasvatukseen osallistuneet suoriutuivat paremmin tehtävissä, joissa arvioitiin ymmärtämiseen, aiempaan kokemukseen ja kuuntelijan rooliin liittyvää tietoa. Lisäksi vähemmän varhaiskasvatukseen 6-7 -vuotiaina osallistuneet tiesivät enemmän muistamisprosessista ja motivaation vaikutuksista. Aiemmissa tutkimuksissa sosiokognitiivisilla taidoilla on havaittu olevan merkittävä yhteys mm. lapsen koulumenestykseen, joten taitoerojen kaventamiseen ja lasten sosiaalisen kognition tukemiseen olisi syytä kiinnittää jo varhaiskasvatuksessa aiempaa enemmän huomiota.