Kaupungin loinen bordellin ruhtinaana : Kaupunkilaissääty nautintokortteleiden asiakkaina 1600-luvun lopun Japanissa
Heikkilä, Artturi (2019-05-22)
Kaupungin loinen bordellin ruhtinaana : Kaupunkilaissääty nautintokortteleiden asiakkaina 1600-luvun lopun Japanissa
Heikkilä, Artturi
(22.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061921315
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061921315
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee Japanin suurten kaupunkien nautintokortteleita osana varhais-modernia säätyjärjestelmää. Edo-kauden historian tutkimuksessa on laajalti hyväksytty, että edo-kauden aikana idealistinen säätyjärjestelmä lakkasi vastaamasta aikalaisten kokemaa sosioekonomista todellisuutta: kaupunkilaissääty vaurastui ja samuraisääty köyhtyi. Tätä taustaa vasten tarkastelen, miten yhteiskunnallinen muutos heijastui kuvauksiin laillisten bordellialueiden kävijöistä 1600-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Tutkin, miten bordellissa kävijän asema muodostettiin ja käsitettiin kaupunkilaissäätyisten tekemissä ja nautintokortteleita koskeneissa ohjeistavissa kirjoissa Yoshiwara Koi no Michibiki (1678) ja Shikidō Ōkagami (1678).
Ohjeistukset hyödynsivät yläluokan valtavirran ideologioita ja useita kirjallisia perinteitä legitimoidakseen ja ylevöittääkseen bordelleissa käyntiä. Epäsuorat tilalliset keinot sekä representaation ja oikeuttamisen tavat kyseenalaistivat säätyjärjestelmän virallista hierarkiaa ja muokkasivat sen merkityksiä uudelleen. Bordelleissa käymisestä tehtiin osittain säätyjakoon sitoutumaton ajanviete, jolle luotiin oma hierarkiansa. Tämän hierarkian huipulla oli keikari, jolta vaadittiin varallisuutta ja sivistyneisyyttä. Nautintokortteleihin muodostunut hierarkia salli varakkaiden, aikuisten ja miespuolisten kaupunkilaissäätyisten kavuta yhteiskuntahierarkiassa ylöspäin.
Edo-kauden yhteiskunnalliset muutokset heijastuivat nautintokortteleihin jo ennen genroku-kautta ja ajan yhteiskunnassa statuksen muodostuminen oli monisuuntaista. 1600-luvun Japanin yhteiskunnan säädyt muovasivat käsityksiä toisistaan vuorovaikutteisesti ja nautintokorttelit olivat tärkeä risteymä laajalle kirjolle yhteiskunnan ja kulttuurin eri tasoja.
Ohjeistukset hyödynsivät yläluokan valtavirran ideologioita ja useita kirjallisia perinteitä legitimoidakseen ja ylevöittääkseen bordelleissa käyntiä. Epäsuorat tilalliset keinot sekä representaation ja oikeuttamisen tavat kyseenalaistivat säätyjärjestelmän virallista hierarkiaa ja muokkasivat sen merkityksiä uudelleen. Bordelleissa käymisestä tehtiin osittain säätyjakoon sitoutumaton ajanviete, jolle luotiin oma hierarkiansa. Tämän hierarkian huipulla oli keikari, jolta vaadittiin varallisuutta ja sivistyneisyyttä. Nautintokortteleihin muodostunut hierarkia salli varakkaiden, aikuisten ja miespuolisten kaupunkilaissäätyisten kavuta yhteiskuntahierarkiassa ylöspäin.
Edo-kauden yhteiskunnalliset muutokset heijastuivat nautintokortteleihin jo ennen genroku-kautta ja ajan yhteiskunnassa statuksen muodostuminen oli monisuuntaista. 1600-luvun Japanin yhteiskunnan säädyt muovasivat käsityksiä toisistaan vuorovaikutteisesti ja nautintokorttelit olivat tärkeä risteymä laajalle kirjolle yhteiskunnan ja kulttuurin eri tasoja.