Turun yliopiston kääntäjänkoulutuksesta vuosina 1994-2003 ja 2009-2016 valmistuneiden työhönsijoittuminen
Lahikainen, Eveliina (2019-05-25)
Turun yliopiston kääntäjänkoulutuksesta vuosina 1994-2003 ja 2009-2016 valmistuneiden työhönsijoittuminen
(25.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061921377
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061921377
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Turun yliopiston kääntäjänkoulutuksesta vuosina 1994–2003 ja 2009–2016 valmistuneiden työhönsijoittumista. Tavoitteena on saada tietoa valmistuneiden työnhausta, työllistymiseen vaikuttaneista tekijöistä, työnkuvasta ja työttömyydestä. Lisäksi tarkoituksena on tutkia sitä, miten koulutus on vastannut työelämän vaatimuksiin sekä millaiseksi kieli- ja käännösmarkkinat mielletään.
Tutkimuksen aineistokeruu toteutettiin verkossa puolistrukturoidulla Webropol kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin henkilökohtaisesti sähköpostitse tai sosiaalisen median kautta 331:lle kohderyhmään kuuluvalle henkilölle. Lisäksi kyselylomaketta jaettiin julkisesti sosiaalisessa mediassa ja alan postituslistoilla. Kyselyyn vastasi 159 henkilöä ja vastausprosentiksi muodostui 22 prosenttia. Tutkimuksen aineistoa analysoidaan sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Vuosina 1994–2003 ja 2009–2016 valmistuneiden vastauksia vertaillaan toisiinsa. Lisäksi aineistoa verrataan Heli Palomäen (2011) työhönsijoittumistutkimuksen tuloksiin.
Tutkimustulosten perusteella työhönsijoittuminen oli sujunut suhteellisen hyvin, vaikkakin vuosina 2009–2016 valmistuneet mielsivät työllistymisen aavistuksen vaikeammaksi kuin aiempina vuosina valmistuneet. Vastanneista yli puolet haki koulutusta vastaavia töitä valmistumishetkellä. Myöhemmin valmistuneet ryhtyivät useammin itsensätyöllistäjiksi tai hakeutuivat muihin kuin kääntäjän työtehtäviin kuin aiemmin valmistuneet.
Vastanneista 53 prosenttia työskenteli palkansaajina ja 33 prosenttia työllisti itsensä. Kaikista palkansaajista yli puolet työskenteli vakituisena ja selvästi enemmistö kokopäiväisenä. Vuosina 2009–2016 valmistuneiden työsuhteet olivat tyypillisemmin määräaikaisia tai osa-aikaisia kuin aiemmin valmistuneilla. Ammattinimikkeet olivat molemmilla ryhmillä hyvin moninaisia, ja reilusti enemmistön mielestä kyselyhetken työpaikka vastasi suhteellisen hyvin koulutusta. Koulutuksen suurimpana heikkoutena pidettiin työelämälähtöisyyden puutetta ja vahvuutena kieli- ja käännöstaitojen kehittymistä.
Vaikka vuosina 2009–2016 valmistuneilla työttömyys oli hieman kasvanut, kaikista kyselyyn vastanneista yli puolet ei ollut koskaan ollut työttömänä. Aiemmin valmistuneista vain 32 prosenttia ja myöhemmin valmistuneista 39 prosenttia mielsivät kieli- ja käännösalan työllisyystilanteen suhteellisen hyväksi. Alan suurimpina ongelmina pidettiin palkkatasoa ja niin sanottua pakkoyrittäjyyttä. Teknologian kehityksen miellettiin muokkaavan alaa entisestään.
Tutkimuksen aineistokeruu toteutettiin verkossa puolistrukturoidulla Webropol kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin henkilökohtaisesti sähköpostitse tai sosiaalisen median kautta 331:lle kohderyhmään kuuluvalle henkilölle. Lisäksi kyselylomaketta jaettiin julkisesti sosiaalisessa mediassa ja alan postituslistoilla. Kyselyyn vastasi 159 henkilöä ja vastausprosentiksi muodostui 22 prosenttia. Tutkimuksen aineistoa analysoidaan sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Vuosina 1994–2003 ja 2009–2016 valmistuneiden vastauksia vertaillaan toisiinsa. Lisäksi aineistoa verrataan Heli Palomäen (2011) työhönsijoittumistutkimuksen tuloksiin.
Tutkimustulosten perusteella työhönsijoittuminen oli sujunut suhteellisen hyvin, vaikkakin vuosina 2009–2016 valmistuneet mielsivät työllistymisen aavistuksen vaikeammaksi kuin aiempina vuosina valmistuneet. Vastanneista yli puolet haki koulutusta vastaavia töitä valmistumishetkellä. Myöhemmin valmistuneet ryhtyivät useammin itsensätyöllistäjiksi tai hakeutuivat muihin kuin kääntäjän työtehtäviin kuin aiemmin valmistuneet.
Vastanneista 53 prosenttia työskenteli palkansaajina ja 33 prosenttia työllisti itsensä. Kaikista palkansaajista yli puolet työskenteli vakituisena ja selvästi enemmistö kokopäiväisenä. Vuosina 2009–2016 valmistuneiden työsuhteet olivat tyypillisemmin määräaikaisia tai osa-aikaisia kuin aiemmin valmistuneilla. Ammattinimikkeet olivat molemmilla ryhmillä hyvin moninaisia, ja reilusti enemmistön mielestä kyselyhetken työpaikka vastasi suhteellisen hyvin koulutusta. Koulutuksen suurimpana heikkoutena pidettiin työelämälähtöisyyden puutetta ja vahvuutena kieli- ja käännöstaitojen kehittymistä.
Vaikka vuosina 2009–2016 valmistuneilla työttömyys oli hieman kasvanut, kaikista kyselyyn vastanneista yli puolet ei ollut koskaan ollut työttömänä. Aiemmin valmistuneista vain 32 prosenttia ja myöhemmin valmistuneista 39 prosenttia mielsivät kieli- ja käännösalan työllisyystilanteen suhteellisen hyväksi. Alan suurimpina ongelmina pidettiin palkkatasoa ja niin sanottua pakkoyrittäjyyttä. Teknologian kehityksen miellettiin muokkaavan alaa entisestään.