Pienet vihreät miehet, turvallistaminen ja strateginen kulttuuri : tunnuksettomiin sotilaallisiin joukkoihin liittyvän julkisen keskustelun tarkastelu
Sankari, Valtteri (2019-06-11)
Pienet vihreät miehet, turvallistaminen ja strateginen kulttuuri : tunnuksettomiin sotilaallisiin joukkoihin liittyvän julkisen keskustelun tarkastelu
(11.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061921360
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061921360
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan pienien vihreiden miesten ympärille muodostunutta ulko- ja turvallisuuspoliittista diskurssia turvallistamisteorian ja strategisen kulttuurin käsitteen keinoin. Tarkoituksena on selvittää, turvallistettiinko pienet vihreät miehet.
Turvallistamisteorian mukaan turvallisuutta tehdään puheteoilla. Jonkin asian sanominen turvallisuusongelmaksi ei ole tosiasioiden kuvaamista, vaan normatiivinen teko. Turvallistava toimija luo kertomuksen, jossa on uhattuna oleva kohde, eksistentiaalinen uhka ja vaadittavat keinot uhan hoitamiseksi. Toimijan pitää vakuuttaa relevantti yleisö uhan vakavuudesta ja toimien tarpeellisuudesta onnistuneen turvallistamisen aikaansaamiseksi. Strateginen kulttuuri kuvaa yhteiskunnassa vallalla olevia legitiimiin voimankäyttöön liittyviä yleisesti hyväksyttyjä normeja, ideoita ja uskomuksia.
Pienet vihreät miehet nousivat otsikoihin Ukrainan kriisin aikana. Venäjä käytti Krimin valtaukseen tunnuksettomia sotilaallisia joukkoja, joista käytettiin julkisuudessa nimitystä pienet vihreät miehet. Asiasta uutisoitiin näkyvästi myös Suomessa. Puolustusministeri Jussi Niinistö nosti tunnuksettomat sotilaalliset joukot myös kotimaiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Hänen mukaansa ne ovat myös uhka Suomelle. Asian etenemistä tarkastellaan medialähteistä, virallisista asiakirjoista ja blogiteksteistä.
Vihreitä miehiä ei turvallistettu onnistuneesti. Puolustusministeri ei saanut vakuutettua yleisöä uhan vakavuudesta, eikä näin ollen saanut poikkeuksellisia valtuuksia ongelman käsittelyyn. Tapahtumaketju johti kuitenkin lakimuutokseen, joka kriminalisoi tunnuksettomat sotilaalliset joukot Suomessa. Lakimuutos eteni normaalin lainsäätämisjärjestyksen mukaan, joten sitä ei voi pitää poikkeuksellisena.
Asian käsittely paljasti sotilaallisen voiman käytön käsittämisen legitiiminä vieraan vallan sotilasjoukkoja kohtaan ja Suomen eliittien keskeisyyden turvallisuuspoliittisessa diskurssissa. Merkittävää muutosta strategisessa kulttuurissa ei havaittu.
Turvallistamisteorian mukaan turvallisuutta tehdään puheteoilla. Jonkin asian sanominen turvallisuusongelmaksi ei ole tosiasioiden kuvaamista, vaan normatiivinen teko. Turvallistava toimija luo kertomuksen, jossa on uhattuna oleva kohde, eksistentiaalinen uhka ja vaadittavat keinot uhan hoitamiseksi. Toimijan pitää vakuuttaa relevantti yleisö uhan vakavuudesta ja toimien tarpeellisuudesta onnistuneen turvallistamisen aikaansaamiseksi. Strateginen kulttuuri kuvaa yhteiskunnassa vallalla olevia legitiimiin voimankäyttöön liittyviä yleisesti hyväksyttyjä normeja, ideoita ja uskomuksia.
Pienet vihreät miehet nousivat otsikoihin Ukrainan kriisin aikana. Venäjä käytti Krimin valtaukseen tunnuksettomia sotilaallisia joukkoja, joista käytettiin julkisuudessa nimitystä pienet vihreät miehet. Asiasta uutisoitiin näkyvästi myös Suomessa. Puolustusministeri Jussi Niinistö nosti tunnuksettomat sotilaalliset joukot myös kotimaiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Hänen mukaansa ne ovat myös uhka Suomelle. Asian etenemistä tarkastellaan medialähteistä, virallisista asiakirjoista ja blogiteksteistä.
Vihreitä miehiä ei turvallistettu onnistuneesti. Puolustusministeri ei saanut vakuutettua yleisöä uhan vakavuudesta, eikä näin ollen saanut poikkeuksellisia valtuuksia ongelman käsittelyyn. Tapahtumaketju johti kuitenkin lakimuutokseen, joka kriminalisoi tunnuksettomat sotilaalliset joukot Suomessa. Lakimuutos eteni normaalin lainsäätämisjärjestyksen mukaan, joten sitä ei voi pitää poikkeuksellisena.
Asian käsittely paljasti sotilaallisen voiman käytön käsittämisen legitiiminä vieraan vallan sotilasjoukkoja kohtaan ja Suomen eliittien keskeisyyden turvallisuuspoliittisessa diskurssissa. Merkittävää muutosta strategisessa kulttuurissa ei havaittu.