Siirtohinnoittelu kansainvälisessä konsernissa ja siihen liittyvät ongelmat : siirtohinnoittelu case-organisaatiossa
Heijari, Heidi (2019-06-13)
Siirtohinnoittelu kansainvälisessä konsernissa ja siihen liittyvät ongelmat : siirtohinnoittelu case-organisaatiossa
Heijari, Heidi
(13.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061921373
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061921373
Tiivistelmä
Kansainvälinen kauppa ja sen merkitys yrityksen kilpailukykyyn on jatkuvasti lisääntynyt. Monikansallisten konsernien rooli on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana ja tämän myötä kiinnostus siirtohinnoittelua kohtaan on kasvanut niin yritysten kuin verottajankin osalta. Veroviranomaiset ovat ympäri maailman alkaneet puuttumaan aggressiivisemmin siirtohinnoittelun keinoin tehtävään verosuunnitteluun ja tämä on johtanut siihen, että yhä pienempien yritysten täytyy kiinnittää erityistä huomiota siirtohinnoitteluun ja siirtohinnoitteludokumentaation laadintaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on Suomessa sijaitsevalle kohdeyritykselle laaditun siirtohinnoitteludokumentoinnin pohjalta selvittää mitä ongelmia siirtohinnoitteluprosessiin saattaa liittyä ja miten käytännössä esiin tulleet ongelmat eroavat teorian esille nostamista ongelmista.
Tutkimus on toteutettu toiminta-analyyttisellä tutkimusotteella ja on luonteeltaan case-tutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty siirtohinnoitteludokumentaation laadintaan aktiivisesti osallistumalla, havainnoimalla sekä erillisten puheluiden, sähköpostikeskusteluiden ja tapaamisten avulla. Tutkielman ensisijaisena tavoitteena on siirtohinnoitteluprosessin kautta ymmärtää ongelmakohtia, joita kyseiseen prosessiin liittyy ja tuoda yrityksen näkökulma siirtohinnoittelun haasteisiin.
Tutkimuksessa huomattiin, että dokumentointiprosessi etenee käytännössä niin kuin teoria esittää, mutta käytännön työssä ilmeni ongelmia, joita teoria ei tuo esiin. Siirtohinnoitteludokumentoinnin tekeminen ensimmäistä kertaa yritykselle on työläs prosessi, joka vaatii paljon aikaa ja osaamista. Varsinkin dokumentointiprosessin alussa suuren työmäärän vaatii viimeiseen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin ohjeistuksiin perehtyminen. Lisäksi säädöksiä ja ohjeita on annettu useammalta eri taholta ja ne muuttuvat koko ajan, mikä lisää siirtohinnoittelun ja sen dokumentoinnin haastavuutta. Keskeiseksi ongelmaksi käytännön työn perusteella nousikin riittämätön tietämys ja resurssit siirtohinnoittelusta päättämiseen, johon yhdeksi ratkaisuksi nähtiin suoraan konsulttiyhtiöiden hyödyntäminen dokumentaation laadinnassa. Toinen keskeinen käytännön työssä esiin noussut ongelma oli lainojen ja aineettomien oikeuksien siirtohinnoittelun vaikeus ja ohjeiden puute. Käytännön työssä haluttiin myös keskittyä dokumentaation päivitettävyyteen, mitä teoriassa ei missään kohdin tuotu esiin.
Teorian esille nostamat ongelmat ovat hieman eri tyyppisiä kuin käytännössä. Käytännön ongelmat liittyvät ennemminkin resurssipuutteen ja epätarkkojen ohjeiden aiheuttamiin kysymyksiin, kun taas teoriassa keskitytään kansainvälisten lakien tulkintoihin ja ristiriitakysymyksiin. Käytännössä yksittäisellä konsernilla ei ole useinkaan mahdollisuutta vaikuttaa näihin kysymyksiin, vaan vastuu on valtioilla ja niiden viranomaisilla. Kuitenkin näiden lakien ymmärtäminen on avainasemassa epäedullisten veronoikaisujen välttämisessä.
Tutkimus on toteutettu toiminta-analyyttisellä tutkimusotteella ja on luonteeltaan case-tutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty siirtohinnoitteludokumentaation laadintaan aktiivisesti osallistumalla, havainnoimalla sekä erillisten puheluiden, sähköpostikeskusteluiden ja tapaamisten avulla. Tutkielman ensisijaisena tavoitteena on siirtohinnoitteluprosessin kautta ymmärtää ongelmakohtia, joita kyseiseen prosessiin liittyy ja tuoda yrityksen näkökulma siirtohinnoittelun haasteisiin.
Tutkimuksessa huomattiin, että dokumentointiprosessi etenee käytännössä niin kuin teoria esittää, mutta käytännön työssä ilmeni ongelmia, joita teoria ei tuo esiin. Siirtohinnoitteludokumentoinnin tekeminen ensimmäistä kertaa yritykselle on työläs prosessi, joka vaatii paljon aikaa ja osaamista. Varsinkin dokumentointiprosessin alussa suuren työmäärän vaatii viimeiseen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin ohjeistuksiin perehtyminen. Lisäksi säädöksiä ja ohjeita on annettu useammalta eri taholta ja ne muuttuvat koko ajan, mikä lisää siirtohinnoittelun ja sen dokumentoinnin haastavuutta. Keskeiseksi ongelmaksi käytännön työn perusteella nousikin riittämätön tietämys ja resurssit siirtohinnoittelusta päättämiseen, johon yhdeksi ratkaisuksi nähtiin suoraan konsulttiyhtiöiden hyödyntäminen dokumentaation laadinnassa. Toinen keskeinen käytännön työssä esiin noussut ongelma oli lainojen ja aineettomien oikeuksien siirtohinnoittelun vaikeus ja ohjeiden puute. Käytännön työssä haluttiin myös keskittyä dokumentaation päivitettävyyteen, mitä teoriassa ei missään kohdin tuotu esiin.
Teorian esille nostamat ongelmat ovat hieman eri tyyppisiä kuin käytännössä. Käytännön ongelmat liittyvät ennemminkin resurssipuutteen ja epätarkkojen ohjeiden aiheuttamiin kysymyksiin, kun taas teoriassa keskitytään kansainvälisten lakien tulkintoihin ja ristiriitakysymyksiin. Käytännössä yksittäisellä konsernilla ei ole useinkaan mahdollisuutta vaikuttaa näihin kysymyksiin, vaan vastuu on valtioilla ja niiden viranomaisilla. Kuitenkin näiden lakien ymmärtäminen on avainasemassa epäedullisten veronoikaisujen välttämisessä.