Yrityksen taloudellinen vastuu : toimialakohtaiset raportointikäytännöt ja tavoitteet

Abstract

Vastuullisuusraportointi on kansallisella tasolla uusi raportointimuoto, joka tarjoaa yritykselle globaalin tavan viestiä ulkoisille sidosryhmilleen vastuullisuudestaan kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Vastuullisuusraportointiin liittyy erinäisiä lakeja, ohjeistuksia ja standardeja, mutta sisältötavoitteet ovat näissä määrittelemättömät. Nykytilanne vastuullisuusraportoinnissa tarjoaa mielenkiintoisen asetelman lähteä tutkimaan, miten raportointia laaditaan tällä hetkellä ja mitä vastuutavoitteet pitävät sisällään. Tässä tutkielmassa keskitytään neljän toimialan raportointikäytäntöihin ja taloudellisen vastuun osa-alueeseen, erityisesti verojalanjälkeen sekä liiketoiminnan vastuullisuuteen. Tutkielman tavoitteena on selvittää miten yritysten taloudellisen vastuun raportointikäytännöt ilmenevät eri toimialoilla, jotka ovat pankki- ja rahoitusala sekä asiantuntijuus, vaatetus- ja tekstiiliala, kauneudenhoitoala ja päästöjä aiheuttavat yritykset.

Tutkielma on suunnattu yhteiskuntavastuullisuudesta ja vastuullisuusraportoinnista kiinnostuneille, jotka haluavat ymmärtää sen muodostamaa kokonaisuutta, erityisesti taloudellisen vastuun osa-aluetta. Tutkielman teoreettinen osa rakentuu vastuullisuusraportointia koskevan lain ja ohjeistusten ympärille. Tutkielman aineisto koostuu 12 eri yrityksen laatimasta vastuullisuusraportista, jotka sijoittuvat vuodelle 2017. Yritykset on jaettavissa pankki- ja rahoitusalan sekä asiantuntijuuden, vaatetus- ja tekstiilialan, kauneudenhoitoalan ja päästöjä aiheuttavien yritysten alan kesken. Toimialasegmentoinnin avulla muodostuu rakenne raporttien analysoinnille sekä sen avulla haetaan tuloksia tutkimuskysymyksiin. Tutkimusmetodina on aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jossa painotetaan kriittistä näkökulmaa. Sisällönanalyysi antaa tarpeeksi joustavuutta analysoida vastuullisuusraporttien vielä vakiintumatonta sisältöä.

Tutkimustuloksista nousi esiin tiettyihin toimialoihin liittyviä painotuksia niin raportointiohjeistuksien ja standardien käytön kuin taloudellisenkin vastuun raportoinnin analysoinnin yhteydessä. Pankki- ja rahoitusalan sekä asiantuntijuuden yhteydessä painottui GRI-standardien käyttö sekä laaja verojalanjäljen raportointi. Vaatetus- ja tekstiilialalla painottui kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) integrointi toimintaan, kun taas kauneudenhoitoalalla SDG:n lisäksi myös Global Compact-aloite huomioitiin. Päästöjä aiheuttavien yritysten alalla merkittävään asemaan nousi GRI-standardien käyttö sekä laaja verojalanjäljen raportointi. Tulosten perusteella jatkotutkimus tulisi suunnata taloudellisen vastuun tavoitteiden toteutumisen seurantaan sekä tarkastella tässä tutkielmassa käytetyn vuoden 2017 staattisen aineiston ja muiden vuosien raportoinnin välistä suhdetta.