Avunhakemisen esteet mielenterveysongelmissa nuorisopsykiatrian asiakkaiden kuvaamina
Hatara, Jenni (2019-05-27)
Avunhakemisen esteet mielenterveysongelmissa nuorisopsykiatrian asiakkaiden kuvaamina
(27.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061921389
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061921389
Tiivistelmä
Nuorilla esiintyy erilaisia mielenterveyden ongelmia. Ongelmiin ei aina kuitenkaan haeta apua siitä huolimatta, vaikka kyseessä olisi vakavakin ongelma. Avunhakemisen viivästyessä ongelma voi pahentua ja hoitotoimia voidaan tarvita enemmän. Aiemmissa tutkimuksissa on ilmennyt haasteita, jotka estävät nuorten avunhakemista. Suomessa ei tiettävästi aiemmin ole tutkittu avunhakemisen esteitä laadullisin menetelmin. Tämä pro gradu -tutkielma oli kuvaileva monimenetelmätutkimus, jonka tarkoituksena oli kuvata nuorisopsykiatrian asiakkaiden kuvaamia esteitä mielenterveysongelmiin liittyvässä avunhakemisessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hyödynnettäväksi nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämisessä.
Tässä tutkielmassa käsitelty aineisto kerättiin 15–17-vuotiailta nuorilta, jotka olivat saaneet lähetteen nuorisopsykiatrian poliklinikalle masennuksen tai ahdistuneisuuden vuoksi. Kyselyn avoimella kysymyksellä selvitettiin avunhakemisen esteitä, johon vastasi 155 nuorta. Laadullinen aineisto analysoitiin deduktiivista sisällön analyysiä hyödyntäen, jonka jälkeen määrällisin menetelmin selvitettiin esteiden esiintyvyyttä sekä taustatekijöiden yhteyttä esteisiin.
Nuoret kuvasivat esteitä ongelman tunnistamisessa ja määrittämisessä, päätökselle toimia sekä auttavan tahon valinnassa. Näistä pääryhmistä erityisesti esteitä päätökselle toimia kuvattiin. Jopa viidesosa (n=44) vastaajista kuvasi ympäristön suhtautumiseen liittyviä esteitä. Toiseksi eniten (12 %, n=26) nuoret kuvasivat halua pärjätä itsenäisesti. Myös luottamuksen puutteeseen sekä puheeksioton vaikeuteen liittyviä esteitä tuotiin esiin (9 %, n=21). Tutkielmassa ilmeni joidenkin esteiden ja taustatekijöiden välillä tilastollisesti merkitsevä yhteys. Este ongelman tunnistamisessa ja määrittelyssä riippui iästä, peruskoulutuksesta ja siitä onko nuorelle asetettu diagnoosia ennen nuorisopsykiatrian asiakkuutta. Avunhakemisen hyödyttömyyttä esteenä kuvattiin vaihtelevasti ikäryhmien välillä. Miehet olivat naisia huolestuneempia avunhakemisen seurauksista.
Avunhakemiseen liittyy moninaisia esteitä, jotka hidastavat avunhakemisprosessin käynnistymistä. Tutkielmassa ilmenneet esteet kuvastavat mielenterveyden lukutaitoon ja palveluihin liittyviä haasteita sekä myös mielenterveyden ongelmiin kohdistuvia asenteita. Tässä tutkielmassa saatiin tietoa avunhakemisen esteistä nuorilta itseltään. Tämän vuoksi tietoa on mahdollista hyödyntää kehitettäessä mielenterveyspalveluita, jotka ovat nuorille suunnattuja ja jotka tukevat avunhakemista mielenterveyden ongelmissa varhaisessa vaiheessa.
Tässä tutkielmassa käsitelty aineisto kerättiin 15–17-vuotiailta nuorilta, jotka olivat saaneet lähetteen nuorisopsykiatrian poliklinikalle masennuksen tai ahdistuneisuuden vuoksi. Kyselyn avoimella kysymyksellä selvitettiin avunhakemisen esteitä, johon vastasi 155 nuorta. Laadullinen aineisto analysoitiin deduktiivista sisällön analyysiä hyödyntäen, jonka jälkeen määrällisin menetelmin selvitettiin esteiden esiintyvyyttä sekä taustatekijöiden yhteyttä esteisiin.
Nuoret kuvasivat esteitä ongelman tunnistamisessa ja määrittämisessä, päätökselle toimia sekä auttavan tahon valinnassa. Näistä pääryhmistä erityisesti esteitä päätökselle toimia kuvattiin. Jopa viidesosa (n=44) vastaajista kuvasi ympäristön suhtautumiseen liittyviä esteitä. Toiseksi eniten (12 %, n=26) nuoret kuvasivat halua pärjätä itsenäisesti. Myös luottamuksen puutteeseen sekä puheeksioton vaikeuteen liittyviä esteitä tuotiin esiin (9 %, n=21). Tutkielmassa ilmeni joidenkin esteiden ja taustatekijöiden välillä tilastollisesti merkitsevä yhteys. Este ongelman tunnistamisessa ja määrittelyssä riippui iästä, peruskoulutuksesta ja siitä onko nuorelle asetettu diagnoosia ennen nuorisopsykiatrian asiakkuutta. Avunhakemisen hyödyttömyyttä esteenä kuvattiin vaihtelevasti ikäryhmien välillä. Miehet olivat naisia huolestuneempia avunhakemisen seurauksista.
Avunhakemiseen liittyy moninaisia esteitä, jotka hidastavat avunhakemisprosessin käynnistymistä. Tutkielmassa ilmenneet esteet kuvastavat mielenterveyden lukutaitoon ja palveluihin liittyviä haasteita sekä myös mielenterveyden ongelmiin kohdistuvia asenteita. Tässä tutkielmassa saatiin tietoa avunhakemisen esteistä nuorilta itseltään. Tämän vuoksi tietoa on mahdollista hyödyntää kehitettäessä mielenterveyspalveluita, jotka ovat nuorille suunnattuja ja jotka tukevat avunhakemista mielenterveyden ongelmissa varhaisessa vaiheessa.