”Kun taaperoimetys hämmästyttää ja kummastuttaa” - Äitien kohtaamia imetyskäsityksiä vuosilta 2016 ja 2017
Valonen, Anna-Mari (2019-05-22)
”Kun taaperoimetys hämmästyttää ja kummastuttaa” - Äitien kohtaamia imetyskäsityksiä vuosilta 2016 ja 2017
(22.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062021553
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062021553
Tiivistelmä
Olen pro gradu tutkielmassani tarkastellut äitien kohtaamaa imetykseen liittyvää kommentointia ja
imetyskäsityksiä vuosina 2016 ja 2017. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää ja kuvata teemakirjoitusten avulla, millaisia käsityksiä äideille siirtyy imetyksestä lähipiirin ja ulkopuolisten kommenttien kautta, mistä imetyskäsitykset ylipäänsä muodostuvat sekä miten näiden käsitysten kertominen on vaikuttanut äitien imetykseen. Käsittelen myös imetykseen liittyvää kulttuurihistoriaa ja perinnettä, äitien julki imetyskokemuksia sekä eri asioiden tärkeyttä imetyksen onnistumisessa. Tutkielmani aineistona on 32 teemakirjoitusta äideiltä, jotka ovat imettäneet lastaan joko vuonna 2016 ja/tai 2017. Analyysimetodeina käytän luokittelua, lähilukua ja teemoittelua. Tutkielmani tavoitteena on tuoda ilmi imetykseen liittyvää kerrontaa.
Lähtökohtana tutkimuksessani on ajatus, että imetys ei ole yksiselitteistä, vaan koostuu monista toisiinsa liittyvistä asioista. Kulttuurisella taustalla ja yhteiskunnallisella keskustelulla, mukaan lukien kulloinkin vallitsevilla imetyssuosituksilla, on vaikutusta siihen, millaisia imetyskäsityksiä ihmisillä on. Imetykseen liittyvät kokemukset, merkitykset ja tulkinnat vaihtelevat äidistä ja sukupolvesta riippuen. Imetys nähdään yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti rakentuvana ilmiönä, johon henkilökohtaisuus tuo oman mielenkiintoisen lisänsä. Työssäni on vahvasti läsnä sekä äitien että kommentoijien käsitykset siitä, millainen on hyvä ja suositeltava imetys.
Tutkielmani on kvalitatiivinen. Varsinainen ja tärkein tutkimuskenttä rajoittuu kuitenkin teemakirjoituksen ympärille. Keräsin aineistoni Facebookin suljetusta Maaliskuisten Mammat 2016 ryhmästä, johon kuului aineiston keruuvaiheessa 92 henkilöä. Ryhmän jäsenillä on joko yksi tai useampi lapsi. Teemakirjoitukseen sai osallistua, mikäli henkilöllä oli kokemusta imetyksestä vuosina 2016 ja/tai 2017. Sain vastauksia kyseisestä ryhmästä kaiken kaikkiaan 32 kappaletta. Teemakirjoitukseen vastanneiden äitien keski-ikä on 28 vuotta. Vastausten pituudet vaihtelivat puolesta sivusta aina kolmeen sivuun asti. Työni teoreettisena kehyksenä hyödynnän imetykseen liittyvää perinnetutkimusta, terveydenhoitoalan aineistoja sekä eri medioissa esiin tulleita, imetykseen liittyviä keskustelunavauksia.
Osoitan työlläni, miten erilaiset imetyskäsitykset eivät ole suullisesta perinteestä hävinneet, vaan kiinnittyneet erityisellä tavalla osaksi nykypäivän kertomusperinnettä. Imetys on monille äideille tärkeää ja tunteita herättävä , omakohtainen kokemus, josta he keskustelevat yleensä mielellään. Ympäröivä yhteisö ohjaa imettävää äitiä sekä tietoisesti että tiedostamatta arvostelemalla, tukemalla, neuvomalla sekä esimerkkejä antaen.
imetyskäsityksiä vuosina 2016 ja 2017. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää ja kuvata teemakirjoitusten avulla, millaisia käsityksiä äideille siirtyy imetyksestä lähipiirin ja ulkopuolisten kommenttien kautta, mistä imetyskäsitykset ylipäänsä muodostuvat sekä miten näiden käsitysten kertominen on vaikuttanut äitien imetykseen. Käsittelen myös imetykseen liittyvää kulttuurihistoriaa ja perinnettä, äitien julki imetyskokemuksia sekä eri asioiden tärkeyttä imetyksen onnistumisessa. Tutkielmani aineistona on 32 teemakirjoitusta äideiltä, jotka ovat imettäneet lastaan joko vuonna 2016 ja/tai 2017. Analyysimetodeina käytän luokittelua, lähilukua ja teemoittelua. Tutkielmani tavoitteena on tuoda ilmi imetykseen liittyvää kerrontaa.
Lähtökohtana tutkimuksessani on ajatus, että imetys ei ole yksiselitteistä, vaan koostuu monista toisiinsa liittyvistä asioista. Kulttuurisella taustalla ja yhteiskunnallisella keskustelulla, mukaan lukien kulloinkin vallitsevilla imetyssuosituksilla, on vaikutusta siihen, millaisia imetyskäsityksiä ihmisillä on. Imetykseen liittyvät kokemukset, merkitykset ja tulkinnat vaihtelevat äidistä ja sukupolvesta riippuen. Imetys nähdään yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti rakentuvana ilmiönä, johon henkilökohtaisuus tuo oman mielenkiintoisen lisänsä. Työssäni on vahvasti läsnä sekä äitien että kommentoijien käsitykset siitä, millainen on hyvä ja suositeltava imetys.
Tutkielmani on kvalitatiivinen. Varsinainen ja tärkein tutkimuskenttä rajoittuu kuitenkin teemakirjoituksen ympärille. Keräsin aineistoni Facebookin suljetusta Maaliskuisten Mammat 2016 ryhmästä, johon kuului aineiston keruuvaiheessa 92 henkilöä. Ryhmän jäsenillä on joko yksi tai useampi lapsi. Teemakirjoitukseen sai osallistua, mikäli henkilöllä oli kokemusta imetyksestä vuosina 2016 ja/tai 2017. Sain vastauksia kyseisestä ryhmästä kaiken kaikkiaan 32 kappaletta. Teemakirjoitukseen vastanneiden äitien keski-ikä on 28 vuotta. Vastausten pituudet vaihtelivat puolesta sivusta aina kolmeen sivuun asti. Työni teoreettisena kehyksenä hyödynnän imetykseen liittyvää perinnetutkimusta, terveydenhoitoalan aineistoja sekä eri medioissa esiin tulleita, imetykseen liittyviä keskustelunavauksia.
Osoitan työlläni, miten erilaiset imetyskäsitykset eivät ole suullisesta perinteestä hävinneet, vaan kiinnittyneet erityisellä tavalla osaksi nykypäivän kertomusperinnettä. Imetys on monille äideille tärkeää ja tunteita herättävä , omakohtainen kokemus, josta he keskustelevat yleensä mielellään. Ympäröivä yhteisö ohjaa imettävää äitiä sekä tietoisesti että tiedostamatta arvostelemalla, tukemalla, neuvomalla sekä esimerkkejä antaen.