Hirveän ja kauhean käyttö ja merkitykset oppijansuomessa
Ikävalko, Riikka (2019-06-05)
Hirveän ja kauhean käyttö ja merkitykset oppijansuomessa
(05.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062021542
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062021542
Tiivistelmä
Pro gradu -työssäni tarkastelen lähisynonyymien hirveä ja kauhea käyttöä ja merkityksiä oppijansuomessa. Lähtöoletuksenani on, että hirveä ja kauhea eivät ole identtisiä synonyymeja. Aineistoni olen koonnut Kansainvälisen oppijansuomen korpuksesta (ICLFI), joka sisältää suomen kielen opiskelijoiden tuottamia tekstejä yli 20 ulkomaisesta yliopistosta. Tutkimukseni etenee korpuspohjaisesti ja sijoittuu syntaksin, semantiikan sekä suomi vieraana kielenä -alaan.
Oppijansuomen aineistossani hirveä on selvästi kauheaa tavallisempi lekseemi. Hirveää ja kauheaa käytetään tavallisesti substantiivien määritteinä, predikatiiveina sekä intensiteetti- ja kvanttoriadverbeina. Substantiivin määritteenä hirveä esiintyy tavallisemmin vahvistavana kuin kuvailevana määritteenä ja kauhea puolestaan useammin kuvailevana. Vahvistavana määritteenä hirveä ja kauhea ilmaisevat intensiteettiin liittyviä merkityksiä, joista selvästi tavallisin merkitys on ’voimakas’. Kuvailevana määritteenä hirveä ja kauhea ilmaisevat entiteetin arvoon liittyviä merkityksiä, joista tavallisimmat ovat ’kammottava’ ja ’kauhistuttava’. Hirveä ja kauhea määrittävät erilaisia substantiiveja melko samankaltaisesti lukuun ottamatta fyysiseen ominaisuuteen tai olotilaan viittaavia substantiiveja. Hirveä on niiden määrittäjänä hyvin tavallinen mutta kauhea hyvinkin marginaalinen.
Predikatiivina kauhea on hieman hirveää yleisempi. Aineistostani käy ilmi, että hirveä luonnehtii tavallisesti tapahtumaan tai tekoon ja esineeseen tai asiaan viittaavia entiteettejä. Esineeseen tai asiaan viittaavat substantiivit ovat myös kauhealle hyvinkin tavallisia luonnehdittavia. Lisäksi kauhea luonnehtii tavallisesti asiaintiloihin viittaavia ilmauksia. Aivan kuten substantiivin määritteenä, myös predikatiivina sekä hirveän että kauhean tavallisimmat merkitykset ovat ‘kammottava’ ja ’kauhistuttava’.
Hirveän käyttö intensiteettiadverbina on aineistossani hyvin tavallista. Myös kauhealla on aineistossani intensiteettiadverbiesiintymiä mutta ei yhtä paljon kuin hirveällä. Intensiteettiadverbina toimivat hirveä ja kauhea määrittävät tavallisimmin arvoon liittyviä adjektiiveja. Intensiteettiadverbin lisäksi hirveä ja kauhea esiintyvät aineistossani jossain määrin myös kvanttoriadverbeina. Hirveällä kvanttoriadverbiesiintymiä on hieman enemmän kuin kauhealla.
Tutkimukseni tulokset antavat monipuolista tietoa siitä, miten suomenoppijat käyttävät kahta eri lähisynonyymia ja millaisia merkityksiä nämä sanat saavat. Tutkimustuloksiani voidaan hyödyntää suomen kielen opetuksessa ja oppimateriaalien laadinnassa.
Oppijansuomen aineistossani hirveä on selvästi kauheaa tavallisempi lekseemi. Hirveää ja kauheaa käytetään tavallisesti substantiivien määritteinä, predikatiiveina sekä intensiteetti- ja kvanttoriadverbeina. Substantiivin määritteenä hirveä esiintyy tavallisemmin vahvistavana kuin kuvailevana määritteenä ja kauhea puolestaan useammin kuvailevana. Vahvistavana määritteenä hirveä ja kauhea ilmaisevat intensiteettiin liittyviä merkityksiä, joista selvästi tavallisin merkitys on ’voimakas’. Kuvailevana määritteenä hirveä ja kauhea ilmaisevat entiteetin arvoon liittyviä merkityksiä, joista tavallisimmat ovat ’kammottava’ ja ’kauhistuttava’. Hirveä ja kauhea määrittävät erilaisia substantiiveja melko samankaltaisesti lukuun ottamatta fyysiseen ominaisuuteen tai olotilaan viittaavia substantiiveja. Hirveä on niiden määrittäjänä hyvin tavallinen mutta kauhea hyvinkin marginaalinen.
Predikatiivina kauhea on hieman hirveää yleisempi. Aineistostani käy ilmi, että hirveä luonnehtii tavallisesti tapahtumaan tai tekoon ja esineeseen tai asiaan viittaavia entiteettejä. Esineeseen tai asiaan viittaavat substantiivit ovat myös kauhealle hyvinkin tavallisia luonnehdittavia. Lisäksi kauhea luonnehtii tavallisesti asiaintiloihin viittaavia ilmauksia. Aivan kuten substantiivin määritteenä, myös predikatiivina sekä hirveän että kauhean tavallisimmat merkitykset ovat ‘kammottava’ ja ’kauhistuttava’.
Hirveän käyttö intensiteettiadverbina on aineistossani hyvin tavallista. Myös kauhealla on aineistossani intensiteettiadverbiesiintymiä mutta ei yhtä paljon kuin hirveällä. Intensiteettiadverbina toimivat hirveä ja kauhea määrittävät tavallisimmin arvoon liittyviä adjektiiveja. Intensiteettiadverbin lisäksi hirveä ja kauhea esiintyvät aineistossani jossain määrin myös kvanttoriadverbeina. Hirveällä kvanttoriadverbiesiintymiä on hieman enemmän kuin kauhealla.
Tutkimukseni tulokset antavat monipuolista tietoa siitä, miten suomenoppijat käyttävät kahta eri lähisynonyymia ja millaisia merkityksiä nämä sanat saavat. Tutkimustuloksiani voidaan hyödyntää suomen kielen opetuksessa ja oppimateriaalien laadinnassa.