Esikouluikäisen kielellisten oppimisvalmiuksien yhteys ykkösluokkalaisen lukemisen ja kirjoittamisen oppimisminäkuvaan
Piispanen, Sinikka (2019-05-20)
Esikouluikäisen kielellisten oppimisvalmiuksien yhteys ykkösluokkalaisen lukemisen ja kirjoittamisen oppimisminäkuvaan
(20.05.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062021550
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062021550
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään onko esikouluikäisen kielellisillä oppimisvalmiuksilla, sukupuolella ja vanhempien koulutustaustalla yhteyttä lapsen lukemisen ja kirjoittamisen oppimisminäkuvaan ykkösluokalla. Tutkimus liittyy Lagströmin ym. (2013) Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimukseen. Tutkimuksessa on yhteensä mukana 1827 lasta eri kunnista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueelta.
Aiempien tutkimusten (Chapman & Tunmer, 1997, Kurtz-Costes & Schneider, 1994, Oka & Paris, 1987) mukaan alkuopetusluokilla lasten oppimistaidot vaikuttavat sekä tulevien taitojen oppimiseen että minäkäsityksen kehitykseen.
Lapset arvioivat oppimisminäkuvaansa Marja-Kristiina Lerkkasen ja Anna-Maija Poikkeuksen (2006) oppijaminäkuva-mittarin avulla suhteessa luokkatovereihin taito-osa-alueessa lukeminen ja kirjoittaminen. Vanhemmat arvioivat esikouluikäisten lastensa oppimisvalmiuksia lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa. Muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin lapsen sukupuolen ja vanhempien koulutustaustan suhteen Khin neliö-testillä ja lapsen kielellisten oppimisvalmiuksien sekä sukupuolen suhteen logistisen regression avulla.
Tämän tutkimuksen mukaan sukupuolella ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä lukemis- ja kirjoittamisoppimisminäkuvaan. Myöskään vanhempien koulutustaustalla ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä lukemis- ja kirjoittamisoppimisminäkuvaan. Kielelliset valmiudet eivät vaikuttaneet regressiomalliin tilastollisesti merkitsevästi.
Aiempien tutkimusten (Chapman & Tunmer, 1997, Kurtz-Costes & Schneider, 1994, Oka & Paris, 1987) mukaan alkuopetusluokilla lasten oppimistaidot vaikuttavat sekä tulevien taitojen oppimiseen että minäkäsityksen kehitykseen.
Lapset arvioivat oppimisminäkuvaansa Marja-Kristiina Lerkkasen ja Anna-Maija Poikkeuksen (2006) oppijaminäkuva-mittarin avulla suhteessa luokkatovereihin taito-osa-alueessa lukeminen ja kirjoittaminen. Vanhemmat arvioivat esikouluikäisten lastensa oppimisvalmiuksia lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa. Muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin lapsen sukupuolen ja vanhempien koulutustaustan suhteen Khin neliö-testillä ja lapsen kielellisten oppimisvalmiuksien sekä sukupuolen suhteen logistisen regression avulla.
Tämän tutkimuksen mukaan sukupuolella ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä lukemis- ja kirjoittamisoppimisminäkuvaan. Myöskään vanhempien koulutustaustalla ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä lukemis- ja kirjoittamisoppimisminäkuvaan. Kielelliset valmiudet eivät vaikuttaneet regressiomalliin tilastollisesti merkitsevästi.