Tietoisuustaitojen yhteys unettomuuteen
Varis, Riikka (2019-06-13)
Tietoisuustaitojen yhteys unettomuuteen
(13.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062021543
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062021543
Tiivistelmä
Unettomuus on yleinen vaiva, joka voi hoitamatta jääneenä vaikuttaa merkittävästi yksilön hyvinvointiin ja aiheuttaa kuluja yhteiskunnalle. Pitkittynyt unettomuus on todetusti yhteydessä lukuisiin psyykkisiin ja fyysisiin sairauksiin. Unettomuuteen vaikuttavia tekijöitä selvittämällä on mahdollista kehittää tehokkaampia interventioita sen hoitoon. Yksi uusimmista ja lupaavimmista tutkimuskohteista on tietoisuustaidot, joilla tarkoitetaan hyväksyvää, tietoista läsnäoloa ja keskittymistä nykyhetken kokemuksiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, selittävätkö heikommat tietoisuustaidot unettomuusoireiden ilmaantumista.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tietoisuustaitojen yhteyttä unettomuuteen kunta-alalla työskentelevistä 24–65 vuotiaista sosiaalityöntekijöistä koostuvassa aineistossa. Yhteyttä selvitettiin sekä pitkittäisasetelmalla (n = 208) vuosien 2012/2013 ja 2014 kyselyaineistojen perusteella, että poikkileikkausasetelmalla vuonna 2012/2013 (n = 594). Tietoisuustaitoja mitattiin yleisesti käytössä olevalla FFMQ-kyselyllä (Five Facet Mindfulness Questionnaire), joka sisältää tietoisuustaitojen viisi alaskaalaa; tarkkaileminen, kuvaileminen, tietoinen toiminta, hyväksyntä ja ei-reaktiivisuus. Tietoisuustaitojen ja kunkin alataidon yhteyttä unettomuusoireisiin selvitettiin logistisella regressioanalyysilla. Muiden unettomuuteen mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden vaikutusta kontrolloitiin lisäämällä regressiomalleihin kovariaateiksi ikä, sukupuoli, koulutustaso, psyykkinen kuormittuneisuus, terveydentila sekä työn kuormittavuus.
Heikompien tietoisuustaitojen todettiin pitkittäisasetelmassa olevan yhteydessä suurempaan riskiin kokea unettomuutta, kun analyyseista oli jätetty pois henkilöt, jotka raportoivat unettomuusoireita alkumittauksessa. Poikkileikkausasetelmassa löydettiin samansuuntainen, hieman heikompi yhteys. Tietoinen toiminta oli tietoisuustaitojen alaskaaloista ainoa unettomuutta selittävä tekijä pitkittäisasetelmassa. Poikkileikkausasetelmassa unettomuuteen olivat yhteydessä tietoinen toiminta ja hyväksyntä, mutta eivät kaikissa malleissa. Muiden alaskaalojen osalta johdonmukaista yhteyttä ei löydetty.
Tämä tutkimus tukee aikaisempaa tutkimustietoa tietoisuustaitojen ja tietoisen toiminnan alataidon yhteydestä unettomuuteen. Tietoisuustaidot vaikuttavat mahdollisesti unettomuuden syntyyn liittyviin kognitiivisiin ja metakognitiivisiin prosesseihin, ja saattavat sitä kautta ehkäistä unettomuusoireiden ilmenemistä. Jatkossa olisi tärkeää selvittää tarkemmin tietoisuustaitojen alaskaalojen yhteyttä unettomuuteen ja yhteyden mekanismeja.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tietoisuustaitojen yhteyttä unettomuuteen kunta-alalla työskentelevistä 24–65 vuotiaista sosiaalityöntekijöistä koostuvassa aineistossa. Yhteyttä selvitettiin sekä pitkittäisasetelmalla (n = 208) vuosien 2012/2013 ja 2014 kyselyaineistojen perusteella, että poikkileikkausasetelmalla vuonna 2012/2013 (n = 594). Tietoisuustaitoja mitattiin yleisesti käytössä olevalla FFMQ-kyselyllä (Five Facet Mindfulness Questionnaire), joka sisältää tietoisuustaitojen viisi alaskaalaa; tarkkaileminen, kuvaileminen, tietoinen toiminta, hyväksyntä ja ei-reaktiivisuus. Tietoisuustaitojen ja kunkin alataidon yhteyttä unettomuusoireisiin selvitettiin logistisella regressioanalyysilla. Muiden unettomuuteen mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden vaikutusta kontrolloitiin lisäämällä regressiomalleihin kovariaateiksi ikä, sukupuoli, koulutustaso, psyykkinen kuormittuneisuus, terveydentila sekä työn kuormittavuus.
Heikompien tietoisuustaitojen todettiin pitkittäisasetelmassa olevan yhteydessä suurempaan riskiin kokea unettomuutta, kun analyyseista oli jätetty pois henkilöt, jotka raportoivat unettomuusoireita alkumittauksessa. Poikkileikkausasetelmassa löydettiin samansuuntainen, hieman heikompi yhteys. Tietoinen toiminta oli tietoisuustaitojen alaskaaloista ainoa unettomuutta selittävä tekijä pitkittäisasetelmassa. Poikkileikkausasetelmassa unettomuuteen olivat yhteydessä tietoinen toiminta ja hyväksyntä, mutta eivät kaikissa malleissa. Muiden alaskaalojen osalta johdonmukaista yhteyttä ei löydetty.
Tämä tutkimus tukee aikaisempaa tutkimustietoa tietoisuustaitojen ja tietoisen toiminnan alataidon yhteydestä unettomuuteen. Tietoisuustaidot vaikuttavat mahdollisesti unettomuuden syntyyn liittyviin kognitiivisiin ja metakognitiivisiin prosesseihin, ja saattavat sitä kautta ehkäistä unettomuusoireiden ilmenemistä. Jatkossa olisi tärkeää selvittää tarkemmin tietoisuustaitojen alaskaalojen yhteyttä unettomuuteen ja yhteyden mekanismeja.