Terveiden 60–69-vuotiaiden aikuisten suoriutuminen kolmesta erilaisesta sanasujuvuustehtävätyypistä
Terhokoski, Milla (2019-06-13)
Terveiden 60–69-vuotiaiden aikuisten suoriutuminen kolmesta erilaisesta sanasujuvuustehtävätyypistä
(13.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062021552
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062021552
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitettiin, miten 60–69-vuotiaiden terveiden aikuisten suoriutuminen eroaa semanttisen konkreettisen, semanttisen abstraktin ja foneemisen sanasujuvuustehtävätyypin välillä. Lisäksi selvitettiin, miten suoriutuminen eroaa tehtävätyyppien yksittäisten osatehtävien välillä sekä vaikuttavatko sukupuoli ja koulutustaso mahdollisesti suoriutumiseen. Sanasujuvuustehtävissä tulee luetella mahdollisimman monta sanaa tiettyjen ohjeiden mukaan tietyssä ajassa ja niitä käytetään kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin ja kuntoutukseen. Aihetta on tärkeä tutkia, sillä abstrakteista osatehtävistä on vain vähän tutkimusta. Ne saattaisivat kuitenkin toimia herkempänä menetelmänä kognitiivisten ongelmien havaitsemisessa kuin konkreettiset ja foneemiset osatehtävät, sillä abstraktien sanojen tiedonkäsittely on monimutkaisempaa ja hitaampaa kuin konkreettisten sanojen.
Tutkittavat (N=18) tekivät yhteensä yhdeksän erilaista osatehtävää, joista kolme oli konkreettisia, kolme abstrakteja ja kolme foneemisia sanasujuvuustehtäviä. Konkreettisina sanasujuvuustehtävinä käytettiin eläimet, vaatteet ja supermarketin tavarat -kategorioita. Abstrakteina kategorioina olivat tunteet, persoonallisuuden piirteet ja aistimukset ja foneemisina osatehtävinä käytettiin K-, P- ja A-kirjaimia. Tutkittavien tuli luetella mahdollisimman monta sanaa jokaiseen osatehtävään yhden minuutin aikana. Tehtävistä laskettiin hyväksytyt sanat. Esimerkkisanoja, toistoja ja sanojen johdoksia ei hyväksytty. Tilastollisten analyysien avulla selvitettiin, onko sanasujuvuustehtävätyyppien ja niiden osatehtävien välillä eroja sekä vaikuttavatko sukupuoli ja koulutustaso suoriutumiseen.
Tulokset osoittivat, että konkreettiseen sanasujuvuustehtävätyyppiin tuotettiin enemmän sanoja kuin abstraktiin ja foneemiseen sanasujuvuustehtävätyyppiin. Sen sijaan abstrakti ja foneeminen tehtävätyyppi eivät eronneet toisistaan. Osatehtävien välillä eroja havaittiin konkreettisen tehtävätyypin sisällä supermarketin tavarat ja vaatekategorian välillä ja foneemisen tehtävätyypin sisällä K- ja A- sekä P- ja A-osatehtävien välillä. Sukupuolella ja koulutustaustalla ei ollut vaikutusta suoriutumiseen missään sanasujuvuustehtävätyypissä.
Tämä tutkimus toi uutta suomenkielistä tietoa terveiden ikääntyneiden suoriutumisesta erityyppisissä sanasujuvuustehtävissä. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia kliinisten ryhmien suoriutumista samoista tehtävistä ja verrata sitä tässä tutkimuksessa kerättyyn aineistoon terveiden henkilöiden suoriutumisesta. Näin saataisiin lisää selvyyttä tehtävien käyttökelpoisuudesta kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnissa. Jatkossa olisi myös hyödyllistä tarkastella aineistoa laadullisesti eli tutkia millaisia sanoja terveet ja kliiniset ryhmät tuottavat ja millaisia virheitä he mahdollisesti tekevät.
Tutkittavat (N=18) tekivät yhteensä yhdeksän erilaista osatehtävää, joista kolme oli konkreettisia, kolme abstrakteja ja kolme foneemisia sanasujuvuustehtäviä. Konkreettisina sanasujuvuustehtävinä käytettiin eläimet, vaatteet ja supermarketin tavarat -kategorioita. Abstrakteina kategorioina olivat tunteet, persoonallisuuden piirteet ja aistimukset ja foneemisina osatehtävinä käytettiin K-, P- ja A-kirjaimia. Tutkittavien tuli luetella mahdollisimman monta sanaa jokaiseen osatehtävään yhden minuutin aikana. Tehtävistä laskettiin hyväksytyt sanat. Esimerkkisanoja, toistoja ja sanojen johdoksia ei hyväksytty. Tilastollisten analyysien avulla selvitettiin, onko sanasujuvuustehtävätyyppien ja niiden osatehtävien välillä eroja sekä vaikuttavatko sukupuoli ja koulutustaso suoriutumiseen.
Tulokset osoittivat, että konkreettiseen sanasujuvuustehtävätyyppiin tuotettiin enemmän sanoja kuin abstraktiin ja foneemiseen sanasujuvuustehtävätyyppiin. Sen sijaan abstrakti ja foneeminen tehtävätyyppi eivät eronneet toisistaan. Osatehtävien välillä eroja havaittiin konkreettisen tehtävätyypin sisällä supermarketin tavarat ja vaatekategorian välillä ja foneemisen tehtävätyypin sisällä K- ja A- sekä P- ja A-osatehtävien välillä. Sukupuolella ja koulutustaustalla ei ollut vaikutusta suoriutumiseen missään sanasujuvuustehtävätyypissä.
Tämä tutkimus toi uutta suomenkielistä tietoa terveiden ikääntyneiden suoriutumisesta erityyppisissä sanasujuvuustehtävissä. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia kliinisten ryhmien suoriutumista samoista tehtävistä ja verrata sitä tässä tutkimuksessa kerättyyn aineistoon terveiden henkilöiden suoriutumisesta. Näin saataisiin lisää selvyyttä tehtävien käyttökelpoisuudesta kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnissa. Jatkossa olisi myös hyödyllistä tarkastella aineistoa laadullisesti eli tutkia millaisia sanoja terveet ja kliiniset ryhmät tuottavat ja millaisia virheitä he mahdollisesti tekevät.