Yksin mutta vapaa : Toiseuden heijastumat Kiba Lumbergin maalauksissa
Koskinen, Piia (2019-06-11)
Yksin mutta vapaa : Toiseuden heijastumat Kiba Lumbergin maalauksissa
Koskinen, Piia
(11.06.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062021567
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062021567
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee kuvataiteilija Kiba Lumbergin (s. 1956) maalauksia vuosilta 1993–2004. Tutkimusaineistoni käsittää kaikkiaan 76 maalausta, jotka olen valinnut useista eri museo-, arkisto- ja yksityiskokoelmista. Olen ryhmitellyt teokset kronologisesti ja temaattisesti kymmeneksi kokonaisuudeksi, joita kutsun seuraavilla nimityksillä: oranssi kausi vuodelta 1993, suomalaisuus ja muukalaisuus vuodelta 1994, näyttelykokonaisuus Mustalaiskuvia – välähdyksiä lapsuudesta vuodelta 1995, nuoruuden ja aikuistumisen teemat vuosilta 1996 ja 1997, ohut ja jatkuva viiva vuosilta 1998 ja 1999, maalaussarja Viisi helsinkiläistä vuodelta 1999, tupakkasarja vuodelta 2000, Kallion korttelit vuosilta 2001 ja 2002, kertausta ja uusia kokeiluja vuodelta 2003 sekä itsetutkiskelua ja ajankohtaisia aiheita vuodelta 2004.
Tarkastelen siis Lumbergin taiteellisessa ilmaisussa tapahtuvaa kehitystä kahdentoista vuoden mittaisella ajanjaksolla ja havainnoin aiheiden ja kuvakielen muutoksia. Aiempaa tutkimusta Kiba Lumbergin kuvataiteesta edustaa ainoastaan yksi pro gradu -tutkielma vuodelta 1998, joka keskittyy kuuteen maalaukseen Mustalaiskuvia – välähdyksiä lapsuudesta -teossarjasta etnisyyden näkökulmasta. Itse kohdistan huomioni erilaisiin tyylillisiin ja temaattisiin kausiin ja analysoin teoksissa ilmeneviä toistuvia elementtejä. Konstruoimani typologia perustuu maalausten materiaalisten ominaisuuksien lisäksi niiden syntykontekstiin, josta olen hankkinut tietoja muun muassa haastattelemalla Lumbergia ja perehtymällä hänen henkilöhistoriaansa. Lähestymistapani on siis tekijälähtöinen.
Pyrin tutkimuksellani selvittämään, missä määrin ja millä tavoin toiseuden kokemukset ovat vaikuttaneet Lumbergin maalaustaiteen sisältöön ja symboliikkaan. Lumberg on etniseltä taustaltaan romani, ja hän on puhunut julkisuudessa paitsi lapsuutensa romaniyhteisöön kohdistuneesta syrjinnästä, myös naisten huonosta asemasta romanikulttuurin sisällä sekä epänormatiivisesta seksuaalisesta suuntautumisestaan. Pohdin moninkertaisen toiseuden ja vähemmistöidentiteetin merkityksiä Lumbergin taiteellisessa ilmaisussa ja toiminnassa eri aikoina ja arvioin ulkopuolisuuden heijastumia hänen omaperäisessä tuotannossaan. Perustan tulkintani toiseuden olemuksesta Julia Kristevan näkemyksiin muukalaisuudesta ja johonkin kuulumisen merkityksistä, ja seuraan Stuart Hallin ajatuksia rodun ja sukupuolen vaikutuksista identiteetin muodostumisessa. Kiinnitän huomiota myös Judith Butlerin teesiin sukupuolen performatiivisuudesta, sekä Isaiah Berlinin negatiivisen ja positiivisen vapauden käsitteisiin.
Tarkastelen siis Lumbergin taiteellisessa ilmaisussa tapahtuvaa kehitystä kahdentoista vuoden mittaisella ajanjaksolla ja havainnoin aiheiden ja kuvakielen muutoksia. Aiempaa tutkimusta Kiba Lumbergin kuvataiteesta edustaa ainoastaan yksi pro gradu -tutkielma vuodelta 1998, joka keskittyy kuuteen maalaukseen Mustalaiskuvia – välähdyksiä lapsuudesta -teossarjasta etnisyyden näkökulmasta. Itse kohdistan huomioni erilaisiin tyylillisiin ja temaattisiin kausiin ja analysoin teoksissa ilmeneviä toistuvia elementtejä. Konstruoimani typologia perustuu maalausten materiaalisten ominaisuuksien lisäksi niiden syntykontekstiin, josta olen hankkinut tietoja muun muassa haastattelemalla Lumbergia ja perehtymällä hänen henkilöhistoriaansa. Lähestymistapani on siis tekijälähtöinen.
Pyrin tutkimuksellani selvittämään, missä määrin ja millä tavoin toiseuden kokemukset ovat vaikuttaneet Lumbergin maalaustaiteen sisältöön ja symboliikkaan. Lumberg on etniseltä taustaltaan romani, ja hän on puhunut julkisuudessa paitsi lapsuutensa romaniyhteisöön kohdistuneesta syrjinnästä, myös naisten huonosta asemasta romanikulttuurin sisällä sekä epänormatiivisesta seksuaalisesta suuntautumisestaan. Pohdin moninkertaisen toiseuden ja vähemmistöidentiteetin merkityksiä Lumbergin taiteellisessa ilmaisussa ja toiminnassa eri aikoina ja arvioin ulkopuolisuuden heijastumia hänen omaperäisessä tuotannossaan. Perustan tulkintani toiseuden olemuksesta Julia Kristevan näkemyksiin muukalaisuudesta ja johonkin kuulumisen merkityksistä, ja seuraan Stuart Hallin ajatuksia rodun ja sukupuolen vaikutuksista identiteetin muodostumisessa. Kiinnitän huomiota myös Judith Butlerin teesiin sukupuolen performatiivisuudesta, sekä Isaiah Berlinin negatiivisen ja positiivisen vapauden käsitteisiin.